Kaikki ihmissuhteet jättävät lopulta sydämen sisimmän kaipuun tyhjäksi. Päällisin puolin tarpeet ja toiveet voivat täyttyä ja ihmissuhteista voi saada lohdutusta, rakkautta hyväksyntää ja tunteen, että on oikeassa paikassa ja haluttu. Mitä lähemmäs päästään sisintä kaipuuta, sellaista, joka haluaa tulla täydellisesti rakastetuksi ja hyväksytyksi ehdoitta ilman että koskaan satuttaa millään lailla. Sellaista rakkautta ja huomioonottamista kokonaisvaltaisesti ei ole ihmiselle mahdollista antaa, vaikka kuinka haluaisi.
Paljon on asioita, jotka voivat tuoda tuohon janoon ja nälkään täytettä hetkellisesti. Varsinkin illuusiomaailma ja fantasiat jostain rakkaudesta, voivat olla hyvin lähellä hetkellisesti sitä kaipuun kohdetta. Silloin kun luo täydellisen kuvan jostain tulevaisuuden puolisosta, tai muista ihmissuhteista, tulee lopulta tippumaan toiveissaan hyvin korkealta alas. Kukaan ei koskaan voi täyttää tuon illuusiomaailman täydellistä kuvaa.
Itse monesti kaipaan pois tästä maailmasta, en niinkään kohti kuolemaa vaan kohti jotain sellaista turvallista kuplaa, jossa voisin olla täydellisesti turvassa ilman tämän maailman mitään kärsimyksiä. Sellaiseen paikkaan jossa saisin vain olla ja minut hyväksyttäisiin täydellisesti sellaisena kuin olen, enkä kohtaisi mitään pettymyksiä. Saisin vain kaiken mitä koskaan tarvitsen ja kokisin olevani tärkeä, rakastettu, Hyväksytty ja arvostettu.
Sisimmän kaipuu omassa elämässäni kasvaa vain suuremmaksi, mitä lähemmäs uskallan mennä sitä syvintä kaipausta kohden. Haavoitettu, joskus monestikin hylätty, satutettu, traumatisoituut pieni ihminen minussa huutaa turvaa ja suojelua. Huutaa sitä, että tulisi joku, joka nostaisi pois kaiken pahan keskeltä lämpöön ja pitäisi minusta huolta.
Ehkäpä rikki menneillä ihmisillä se jano on enemmän läsnä ja suurempi, kun ei ole saanut välttämättä tarpeeksi jossain vaiheessa elämäänsä sitä täytettä sielun tyhjyyteen tästä maailmasta. Rikki mennyt on tavallaan jo pettynyt tämän maailman antamaan rakkauteen, ennenkuin edes on alkanut pohtimaan asioita sen syvemmin. Uskon että vaikka olisi kuinka täydellisessä, tai lähes, ympäristössä kasvanut, tulee joskus elämässä vastaan se tyhjyys. Tämä maailma lopulta jättää meidät kaikki tyhjäksi. Onneksi tämä maailma ei ole ainoa lähde siihen janoon.
Onneksi on olemassa jotain suurempaa. Onneksi en jää kaipaukseni kanssa yksin, kun vain muistan, että tästä maailmasta en tule koskaan saamaan elämääni sitä, mitä syvimmin kaipaan. Lähde tuohon kaipuuseen on korkeimman suojassa
Korkeimman suojelus
Psalmi 91
1.Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, 2.sanoo näin: »Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.» 3.Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. 4.Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. 5.Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, 6.et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. 7.Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt. 8.Saat omin silmin nähdä, miten kosto kohtaa jumalattomia. 9.Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. 10.Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. 11.Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, 12.ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. 13.Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen. 14.Herra sanoo: »Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun. Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä. 15.Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. 16.Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä.»
