PAKKAUSLISTA

Buranaa
Ventoline
3 silmälasit
aurinkolasit
passi
lompakko+ rahat
kännykkä + laturi
valokuvia
osoitteet
Kamera + johto + kotelo
AA paristoja
Matkalippu!
Raamattu
sanakirja, Slavar
Taskulamppu
Tyyny
makuupussi
hammasharja + hammastahna
shampoo (?)
pyyhe
muistiinpanovälineet
piirrustuskyniä
piirrustuslehtiö/paperia
pieni vesiväri paletti + sivellin
lautanen, kulho, muki, aterimet
englannin kielisiä laulunsanoja& sointuja
talvitakki
talvikengät
4 passikuvaa!
läppäri (?)(?)


hmm, listaa varmaan pitää viel jatkaa.. mut ainakin jotain tossa on,
ja se saattaa mua auttaa vähäsen ku pitää miettiä, mitä pitää ottaa messiii...

65 tuntia ja risat, niin lähtee lento Vladiin!

Huh?

Pakkailujahan en ole vielä tehnyt. pyykkiä oon pessy ja viikkaillu vaatteita,
ja yrittäny tehdä listaa mitä kaikkea pitäis ottaa mukaan.

Ostin Rinkan prismasta viime perjantaina, 69 egee makso.
sain perjantaina kans yhdeltä ystävältä 59e lahjakortin expertille,
niin kävin ostamassa ulkosen kovon ittelleni.
oon laittanu nyt D: aseman kaikki tiedot kovolle, ja alustin sen,et se on nyt tyhjä,
sit C. asemanki tiedot laitoin mut sitä en varmaankaa alusta, ku siinähän on kuitenki koko windows ja kaikki härpäkkeet sisällä. poistelin kyl jotain kuvia yms. sieltä.

...
eilen oli miu "läksijäiset" tmv. yhden ystäväpariskunnan luona sai pitää
sinne tuli porukkaa jotain päälle kakskyt :) hengattii ja pelailtii ja syötii ja juteltii ja semmottii...
on vaan niin haikeeta...

Vielä jotain tällä viikolla pitäis tehdäkin.
-- Kysyy veripalvelusta mun veriryhmä, ku kävin luovuttaa verta pari vko sitte
-- käydä torstaina ottaa a+b hepatiitti rokotteen toinen osio
-- Käydä apteekissa ostaa ventolinea ja ehkä jotain särkylääkkeitä

hmm, ainakin nuo.
en nyt muista muuta.
niin no siis tietty
-- pakata -- !!

--ostaa ompelulankaa ja kaventaa parit housut!


hmm..

Lauantaina äänittelin yhen ystävän kanssa srk:lla miu kappaleita...
piano mikitettii ja sit mie lauloin.
saatii 8 kappaletta nauhotettua.
sit tänää tein järjestyksen ja sillee, et sit poltin cd:lle ne...
+ laitoin yhden kappaleen siihe lisäks, joka äänitettii iskän luona ku olin kesäkuussa. :)
eli nyt on 9 kappaletta miulla niinku talletettuna.

tuunasin cd kotelosta ittelleni oman näkösen alpumin ^^
ja siinä on etu ja takakansilehti. etulehti on siis semmonen lehtiö,
minkä sisällä sit on kaikkien paitsi viimesen kappaleen laulusanat.
ja semmoi :)))

jee =)
jätän sen cd:n tänne, jos ihmiset haluaa käyttää niitä kappaleita,
mitä oon saanu Jumalalta.

Voi että, aika vaan koko ajan vähenee!!
huh huh.
JÄNSKÄTTÄÄ!!

"Herra tarviin sua, Kanna mua" ...

Tahdon antautua

Kätesi sun parantaa haavani
sylissäs saan levätä
valosi tuo lohdun synkimpään varjoon
tahdon antautua

pelkoni mun katoaa lähelläsi
vaellan toivossas
Silmäni mun avautui näkemään
Sun suuruuden

chorus
vahva en tarvitse olla
käsivarsillesi kaadun
Voimat ei koskaan riittäisi
Herra tarviin sua
kanna mua


***
laulu, jonka tein eilen.
<3 Thank Jesus

Mitä me oikeasti tarvitsemme?

"Luku 4
Vain kaksi on tarpeellista

Mielessämme pyörii monta asiaa - on paljon huomionarvoisia kirjoja,
esimerkkejä ja opetuksia, jotka julistavat: "Tässä on totuus".
Näinä viime vuosina, jotka olen ollut Herran työssä, Hän on kuitenkin johdattanut minut etsimään ainoastaan kahta asiaa: tuntemaan Kristuksen sydämen Jumalassa ja tuntemaan oman sydämeni Kristuksen valossa"

Frangipane, Pyhyys, totuus ja Jumalan läsnäolo,s 24, 1998 (alkuperäinen versio 1989v)

Se ettei mikään menisi Jumalan edelle, on erittäin tärkeää.
itse en voi sanoa, että siihen pystyisin yhtään enemmän kuin kukaan muukaan omissa voimissa. Päivittäinen valinta on pyytää Häneltä itseltään siihen se halu ja tahto ja voima.
Luovuttaminen, antautuminen.
Pyhittäytyminen, Jumalan kanssa vietetyn ajan etsiminen, ja sille omistautuminen.

Liian usein itse löydän itseni tilanteesta - jossa netti, joku kirja, kännykkä, omat ajatukset, joita on miljoona kertaa miljoona - vie huomion Jumalalle annetusta ajasta. Joskus en jaksa nousta ylös ja jatkan vain nukkumista, joskus syöminen, harrastukset, ulkoilu, kaverit... Asioita on monia, jotka tulevat sen ajan tilalle, jonka voisin käyttää Jumalalle.

Varsinkin silloin tuntuu pahalta, kun olen saanut paljon siunauksia ja on ollut monta päivää, että on ollut helppo omistautua Hänen kohtaamiseen, ja on tavallaan ollut voittoisaa kulkua -vaikeuksien keskellä toki -
JA sitten jostain tuntemattomasta syystä hukkaan aikaani kaikkeen muuhun, vaikka olin jo tottunut siihen, että joka aamu jätän kaikkeni hänelle.

Toissapäivänä (muistaakseni) oli tällainen aamu. lähdin miettimään asioita, niinkuin teen yleensä, ja pohtimaan tilanteita, ihmissuhteita, ongelmia jne. jotta tietäisin, mitkä asiat luovutan tänään Jumalalle, ja mitkä asiat ovat sellaisia, jotka valtaa mieleni, enkä niin halua käyvän, ja voisin antaa aikaa Hänelle.
No, olin pohtinut siinä tunnin.. ja sanoin, no Jumala ota nyt nää pois..
sit meni toinen tunti, eksyin taas pohtimaan..
kohta luin vähän jotain kirjaa.. avasin koneen..
mietin vain asioita,
mietin lisää
lakkasin kynnet :D
(+leikkasin kynnet)
kävin syömässä (ei ollut kovin suuri nälkä..)

noin 4 tuntia tein -EN MITÄÄN

olin vaan et Heidi haloo, mitä ihmettä...
sain viimein annettua aikaa Jumalalle, mutta en niin kauan kuin olisin ehkä tarvinnut, koska kulutin aikaani kaikkeen muuhun.
sain jätettyä asiani Hänelle, koska viimein myönsin, etten itse pysty keskittymään, mutta auta sinä Herra siinä.

Päivä meni tietenkin ihan hyvin ei siinä,
mutta tavallaan tajusin (itseasiassa tänään)
sen miten murheelliseksi Jumala tulee näissä tilanteissa.
toki varmastikin Hän arvostaa sitä, miten olen halunnut omistautua,
jne, mutta sitten mistään syystä johtumatta ajaudun tekemään kaikkea muuta,
enkä enää vietä aikaa hänen kanssaan niinkuin olen tässä aiemmin tottunut.

Jumalalle omistautuminen ei ole helppoa kun ympärillä on paljon virikkeitä,
ja asioita, joihin huomio kiinnittyy. ja vielä kun on kaikki omat ajatukset ja huolet ja murheet. Huolet ja murheet on vielä ns "helppo" jättää Jumalalle, koska niitä ei itse kuitenkaan saisi pois mielestä, niin ne on "pakko" (hyvässä mielessä) Jättääkkin Jeesukselle että niistä pääsee eroon, tai saa rauhan niiden keskellä

mutta ne kaikki virikkeet ja ympärillä olevat häiritsevät tekijät,
niille voin tehdä itsekin jotain.
en oikein tiedä miten sen tekisin, mutta tavallaan se "kammio" tai alttarihetki olisi hyvä olla jossain sellaisessa tilanteessa, jossa oikeasti aika on varattuna Jumalalle. Monesti kännykkä saattaa soida, ja tulee muitakin asioita, jotka keskeyttää sen Jumalalle varatun hetken.

Ehkäpä pitäisi seuraavaksi lähteä kokeilemaan sitä,
että Kun aloitan jokapäiväisen hetkeni Jumalan kanssa,
EN avaa tietokonetta,
Laitan kännykän äänettömäksi
En laita puuroa/kananmunia tmv kiehumaan ,jotta ei tarvii niitä vahtia :D
En aloita tutkimaan kalenteria mitä pitäisi tehdä tai olisi pitänyt tehdä
En ehkä lähdekkään pohtimaan niitä miljoonia asioita mitä on ollut ja ehkä on tuleva olemaan jos tapahtuu näin ja niin ja noin, vaan jätän kaikki asiat Jumalalle, ennekuin tiedän mitä ne asiat edes ovat

.

Päätöksiä. Ehkä tämä taas kasvattaa ja vie eteenpäin.
Haluan OIKEASTI oppia tuntemaan Isän sydämen.
Halua antaa AIKAA Hänelle
Haluan olla USKOLLINEN ja KESTÄVÄINEN päivittäisessä kohtaamisessa

Kiitos että Jumala sä annat sit voiman toimia näin.
Minä kun en itse sitä itsestäni saa.

Isä Poika Pyhä Henki -> Jumala - Olet kaikki mitä tarvitsen.

Kiertelin tänään illalla vähän Mikkeliä ympäriinsä.

kävin naisvuorella kattelee kaupungin valoja
sit satamassa ja sieltä sit Mikkelipuistoon päin
...
(klo 22->)

tuli vaan mieleen tuolla katuvalojen loistaessa
God of this city kappale
ja tuli halu rukoilla niiden puolesta,
jotka tässä kaupungissa asuu
ja rukoilinkin sit kaupungin puolesta.

Mun rukous oli muutama kk sitten, et löytäisin
ihmisiä, ketkä haluaa oikeesti rukoilla,
ja ettii Jumalan kasvoja, ja kasvaa uskossa,
ja rukoilee myös tän kaupungin puolesta.

Ja olen päässyt tilanteisiin
ja huomannut että on muitakin, jotka on rukoillut
no ehkä ei välttämättä sitä, et löytäis muita rukoilijoita,
mut ainakin on rukoilleet kaupungin puolesta.

Miusta se vaan on tosi tärkeää rukoilla oman kaupungin puolesta,
sen puolesta, että täällä olevat Jeesukseen uskovat
voisivat nousta ja lähteä ettii Jumalaa enemmän,
ja pyytämään häneltä rakkautta Joka päivä,
jonka avulla sitten voimme olla siunauksena koko kaupungille.


God of this city-Youtube

God of this city

[Verse 1]
You're the God of this City
You're the King of these people
You're the Lord of this nation
You are

[Verse 2]
You're the Light in this darkness
You're the Hope to the hopeless
You're the Peace to the restless
You are

There is no one like our God
There is no one like our God

[Chorus]
For greater things have yet to come
And greater things are still to be done in this City
Greater thing have yet to come
And greater things are still to be done in this City

Menolippu Vladivostokiin...

on nyt ostettu!

Alkaakin homma olla todellisempaa todellisempi.
lähden matkaan, jos Jumala suo, 17.9 Helsingistä. klo 13.50
Pietarin ja moskovan kautta vladivostokiin on perillä sitten 18.9 päivällä.

...

Mitä kaikkea tässä pitäisikään vielä tehdä ennen matkaa.
Asukkaan tosiaan kun oon saanut tähän puoleks vuodeks,
niin tuntuu et suurin 'taakka' putos harteilta,
että ei tarvii miettiä, mihin saan laitettua tavarani.

Lentolippu maksoi 480 euroa.
siis hieman kalliimpi, kuin jos olisin ostanut aiemmin
mutta aiemmin olisin ostanut lipun sillee, et olisin lähteny pietarista,
ja ehkä tää tällein kuitenkin on helpompaa
(nyt jos olisin ostanu pietarista lähtevän lennon, olis ollu kalliimpi!)

Jos vaikka takasin tuliskin Junalla :D viikon reissu Vladista moskovaan
vois olla aika eksoottinen ;)

****

Jokainen päivä täytyy ottaa Jumalan huolenpito vastaan,
tai olla ottamatta,
sen oon tajunnu. se on joka päiväisen valinnan tekemistä.

Joka päivä pitää tehdä valinta, tekeekö tän päivän omin voimin, vai Herran voimin
ja totisesti se, jos lähtee omin voimin, ei palvele kyl ketään.
ja mä HALUAN ottaa JOKA PÄIVÄ tän elämäni Jumalan kanssa,
luovuttaen kaiken hänelle.

siinä on kasvamista, ja aina se ei oo helppoa,
mutta voin sanoa, kun olen tätä tehnyt nyt jo ainakin puolen vuoden ajan,
en oo katunu kertaakaan. Toki kokoajan opin tuntee enemmän Jumalaa,
ja olee jotenkin herkempi kuulee hänen ääntään (ennen en edes tienny, mitä ihmettä Jumalan äänen kuuleminen edes tarkottaa...)
Ja se mikä tästä Jumalalle luovuttamisesta on tullut, on RAUHA.
oikesti.tilanne mikä tilanne. pettymys, suru, kipu, sairaus, ilo, onni, stressi..
kaiken keskellä Jumalalle ku luovuttaa asiat, voi kokea RAUHAN.

se on iha mahtavaa...

***

Odottaen vaan uusia Jumalan suunnitelmia mulle,
ja toivon että muutkin innostuisi asiasta.
Jumalalle kaikki kunnia ja kiitos.

En minä, vaan Hän minussa.

Amen.