VLADIVOSTOK DTS- Perussettiä

14.10.2010

4 viikkoa takana Vladivostokissa.

Ensimmäisina kahtena viikkona vietimme aikaa säännöllisesti tutustuaksemme toisiimme, ja taustoihimme, miksi olemme tulleet tänne, ja minkalainen on ollut Uskoontulomme ja uskossaoloaikamme. Ollaan pystytytty puhumaan hyvin aroistakin asioista, ja kuultu hyvin erilaisia elämäntarinoita. Oppilaita meillä on hyvin erilaisista olosuhteista, esimerkiksi erään oppilaamme Isä on ollut paikallisen seurakunnan pastorina 15vuotta, ja hän itse on toiminu Sen seurakunnan nuorisotyöntekijänä viimeisen vuoden, ja nuorison parissa muutenkin muutaman viimeisen vuoden aikana. Hän on itse 27vuotias.

Sitten eräs 19 vuotias poika on kotoisin Kirkistanista, ja hänen omat vanhemmat eivät pystyneet pitämään häntä, joten hänet annettiin adoptoitavaksi, ja hän on elänyt osan ajan elämästä lastenkodissa ja Viimeiset viisi vuotta amerikkalaisten vanhempien kanssa, jotka asuvat kirkistanissa. Yksi tyttö, kotoisin Ohiosta on Missiotyöntekijöiden tytär, ja hän on matkustellut paljon ympärimaailmaa Isänsä mukana. Hänen isänsä on kiertävä pastori, evankelista. Hänen isänsä oli myös meidän opettajamme toisella viikolla täällä DTS:ssä.
Yhteensä meitä oppilaita on 8. Aiempien maiden lisäksi oppilaita on myös muualta Venäjältä. Yksi Sveitsistä ja minä Suomesta.

Meillä on ollut paljon asioita, jotka on huomanttu täällä olo aikanamme, että jos ei olisi tullut vladivostokiin dts:sään, voisi olla paljon enemmän hukassa omassa elämässään. Voin sanoa, että olen itse jo tänä aikana oppinut ja kasvanut, ja nähnyt kasvua myös muissa. Samaan aikaan kun olen kokenut ja nähnyt kasvua, ole myös alkanut näkemään enemmän alueita joissa tarvitsen kasvua, ja mitä asioita pitää kästiellä, mitkä ovat jääneet joskus elämässä käsittelemättä

Ihmissuhteet täällä ja muuallakin elämässä, mutta varsinkin täällä, ovat todella tärkeitä. Olemme saman porukan kanssa samassa taloudessa piemmän aikaa, joten on tosi tärkeä oppia kommunikoi aan keskenään, ja ottamaan huomioon toisensa. Uskon että tämä on hyvää opetusta ja oppimista mahdollista avioliittoa ja omaa perhettä varten tulevaisuudessa itse kullekkin, jolloin asiat eivät enää keskity vain Minuun, vaan omaan elämään kuuluu muitakin ihmisiä, joiden tarpeet täytyy ottaa huomiiton. Ja muutenkin elämässä, on tärkeä oppia ymmärtämään ettemme ole yksin, ja kaikki ei aina liity sinuun/ minuun


Koulun tarkoius ei ole vain saada jotain henkilökohtaisesti itsellemme, ja voimme kertoa että olemme ywamilaisia, ja ollaan käyty dts, ja ollaan oppineita tmv. Vaan ennenkaikkea täällä on mahdollisus keksittyä löytämään mikä osuus minulla , mikä osuus meilllä on Jumalan suuressa suunnitelmassa täällä maailmassa.
Jumala käyttää meitä jokaista omalla tavallaan ja niissä alueissa, missä hän niin parhaaksi näkee. On tärkeää nähdä suurempi koknaisuus Jumalan valtakunnan työssä, jossa MINÄ olen vain yksi osa sitä. Minä olen vain palanen siinä työssä, kuitenkaan väheksymättä omaa osuuttaan. Koska jokaisella palaella on oma roolinsa, ja jos yksi palanen väheksyy omaa panostaan, ja näin jättää velvollisuutensa, kokonaisuuteen tulee aukko, ja silloin homma ei pelaa.
Joten uskon, että täällä tulemme oppimaan, ja olemme jo jotain oppinutkin, yhteisöllisyydestä, ryhmähengestä, ja siitä epäitsekkäästä rakastamisesta ja toisten huomioon ottamisesta.