God is Good

Kiitos rukouksista ja tuestanne,
edellisen postauksen jalkeen 5 ihmista lahjoitti mulle rahaa,
ja summa on yhteensa 10 000 ruplaa, eli 250 euroa.

Joten, Kiinaan ainakin paasen ja matkakulut hoituu ...
taa vaan osottaa mulle, et Jumala toimii,ja pitaa huolta.
Ja tulen saamaan kaiken mita tarvitsen. <3

kohta kutsuu kiina. :)

Mutta mutta,

aika menee kyl ku siivillä,
vastahan mä olin kämpillä tuskailemassa pakkailujen kanssa,
ja sit matkalla Helsinki-Vantaa lentokentälle...
Muistan vielä, ku lentokentällä eräs saattajistani ei olisi millään
halunnut halata, koska se olisi ollut niin "lopullista" ;)

Matkalla Venäjälle oli kyl hetken yksinäinen fiilis,
ja taisin hieman itkeäkin (en tosin myönnä, enkä oikeasti edes itkeny!)

Mutta, kuitenki tuo tuntuu jo niin kaukaselta,
kaks kuukautta elämästä. Se saattaa joskus kuulostaa pitkältä ajalta,
varsinkin jos pitäis tietää mitä tekee kahden kuukauden päästä
"ehä miä tiiä" :D
Mut nyt se aika on menny tosi nopeesti,
ja paljon on ehtinyt tapahtua...


Oma pieni kirjanmerkki projektini (Jumalan kanssa ♥)

Viime sunnuntaina pääsin viimein antamaan kirjanmerkkejä
paikallisen seurakunnan nuorille, mikä on ollu mulla sydämellä täällä.
Eli siis, aloitin kirjanmerkkien teon ehkä noin kuukaus tai reilu sitten,
ja kirjoittelin raamatunpaikkoja niihin..
Rukoillessa sitten sydämelle nousi erikoisesti nuoret,
joten tehdessäni kirjanmerkkejä tiesin, että tulen antamaan niitä jonkun seurakunnan nuorille.

Sunnuntaisin voimme valita eri seurakunnista minne haluamme mennä,
On babtistiseurakunta, sitten Korealais-venäläinen seurakunta,
helluntaiseurakunta ja Evankelioiva seurakunta (Way to life)
On varmasti monia muitakin, mutta nämä on ne, jotka itse tiedän.

Useiten olen käynyt Tuossa Evankelioivassa seurakunnassa,
jonka yksi jäsenistä on meidän luokkamme oppilaista.
Oon tutustunut seurakunnan nuoriin, ja uskon että pidän jatkossa yhteyttä heihin.
Eli siis, sunnuntaina Jumalanpalvelustilaisuuden jälkeen vietimme nuorten kanssa aikaa, ja siellä annoin kirjanmerkin jokaiselle, ja kerroin, että olen rukoillut seurakuntien nuorten puolesta, ja haluan antaa kirjanmerkin jokaiselle :)

ja yks juttu, mikä oli mulle ittelleni rohkasu siitä, et oon oikeella asialla oli et Yksi nuorista tuli kertomaan, että raamatunpaikka mikä oli kirjanmerkissä, oli semmoi asia, mitä Jumala oli hänelle puhunut juuri samana päivänä, ja tuo raamatunpaikka oli hänelle varmistus. Jumala puhuu joskus samasta asiasta eri ihmisten tai asioiden kautta :).

**************************************************************************


Kiinaaaaan!!

Ens lauantaina siirrytään Kiinan puolelle, jolloin en pääsekkään enää facebookiin, ainakaan kuukauteen, joten silloin yritän pitää yhteyttä sähköpostitse, en tiedä onko mulla kaikkien sähköpostit, mutta ainakin voin laittaa viestiä veeralle, joka voi välittää myös sit facen kautta tietoa... :)

Kiitos kun muistat rukouksin matkaamme täällä!


Taloudellinen tilanteeni:

Kiinaan matkustaminen (bussilla) tulee maksamaan mulle n 2300 ruplaa
(eli about 60 euroa) ja tällä hetkellä mulla ei ole yhtään rahaa siihen.
Oon saanut lahjoituksina nyt 41 000 ruplaa (1000 euroa) joilla olen maksanut koulua, ja myös sain matkakulut jo maksettua tullessani tänne (500 e) ja myös vakuutukset, rokotukset, muut matkakulut olen saanut maksettua.ja Kiinan viisumi.
Budjetistani puuttuu vielä n 1500 euroa (olen laskenut pois sen, minkä verran minulle on luvattu antaa rahaa tukijoiltani tulevien kuukausien aikana)
Mutta tämän hetken tärkein meno on siis matka kiinaan,
60 euroa Junamatka, + muut kulut siirtyessä rajan toiselle puolelle n.20e.

***************************************************************************

Valokuvailuja

Yhden oppilaan ,Pashan kanssa kokeiltiin ottaa tämmöi kuvia =))

Hmm.. Maanantaina alkaa vika viikko vladivostokissa. Lauantaina siirrytään jo Kiinan puolelle, ja vladivostokiin palataan vasta kiina-thaimaa-myanmar reissun jälkeen.

sainkin tietää, että Joulupäivä vietetään Thaimaassa, jouluaatto kiinassa..
mielenkiintosta.
et joulua juhlitaan sit thaimaan puolella, ei kiinan puolella.

ja ku meidät on jaettu kahteen tiimiin, niin tavataan toisen tiimin kanssa thaimaassa joulua viettäen, sitten se toinen tiimi jatkaa matkaa intiaan, ja me jäädään thaimaaseen, ja sit myöhemmin mennään myanmariin.

Täällä kello on nyt 2.41 .. eli yö... Voisin alkaa mennä nukkumaan jo,
huomenna vika sunnuntai, ja aion mennä Pashan seurakuntaan, jossa sen jälkeen vietetään epävirallista nuorteniltaa =), oon käyny siinä seurakunnassa eniten täällä ja tykkään kovasti.
Pasha on siis yks meidän oppilaista, ja hän on kotoisin täältä vladivostokista :)
Hänen Isänsä on seurakunnassa pastorina. :)

Suomifiilis...

Kun ekan kerran tuli lunta oikein kunnolla, menin ulos ja tein lumiukon.
kello oli jo jotain 10 illalla, mutta innostuin niin paljon,
että en välittäny ajasta. (klo 11 arkipäivisin valot menee kiinni ja mennään nukkumaan)

On semmoi suiomifiilis, ku näkee et ulkona on lunta,
ja alkaa tajuamaan että joulua en oo viettämässä kotona, vaan Kaukana Kiinassa.
Tällä hetkellä ollaan vielä Vladivostokissa kauniin luonnon keskellä,
mutta 27.11 ollaan jo siirrytty rajan toiselle puolelle.
Kohteena meillä on Harbin, jossa meillä tulee olemaan vielä 2 viikkoa opintoja.
sen jälkeen alkaa outreach. Meidät on jaettu kahteen ryhmään, molemmat ryhmät aloittavat evankeliointi/missio/outreach osuuden kiinassa,
joten Jouluna olemme kaikki vielä siellä.

Sen jälkeen meidän ryhmämme lähtee Thaimaaseen ja Myanmariin
ja toinen ryhmä lähtee Intiaan.
palaamme takaisin Vladivostokiin helmikuun loppupuolella valmistujaisjuhlaan.

Ensimmäinen joulu ikinä kun en ole kotona. perheen keskellä.
En ole mitenkään älyttömästi ikävöinyt Suomea, mutta jouluna tilanne korostuu.
Yleensä ollaan äitin kanssa vietetty joulu yhdessä. Syöty äitin tekemiä ihania jouluruokia, katsottu muutamana jouluna lumiukko animaatio... ja käyty kirkossa...

Joulu kiinasa, tekemässä sitä, mihin meidät kaikki on kutsuttu
- levittämään ilosanomaa Jeesuksesta-
tekee tästä joulusta erilaisen, ja merkityksellisen.

Joulua kun ei pahemmin Kiinassa vietetä, täytyy itse muistaa joulun merkitys.
Ehkä se auttaa muistamaan joulun todellisen merkityksen,
kun ympärillä ei ole kaikkea mahdollista jouluhössötystä. voi keskittyä olennaiseen.
Onneksi saan kuitenkin olla joulun kristittyjen ystävien ympäröimänä.
Voimme yhdessä viettää joulua vaikka kiinassa sitä ei muuten vietettäisi.
Onneksi en ole yksin.

Table of blessings

Toisella viikolla täällä koulussa meillä oli "table of blessings"
jonka tarkoituksena oli antaa jotain omasta ja tuoda sen viikon perjantaina tiettyyn aikaan olohuoneen pöydälle,
ja jokainen tuo jotain ja jokainen ottaa siitä jotain.

"Jos sinulla on jotain, mistä voit luopua, et ole köyhä"

Silloin annoin pois kamerani, ja otin itse pöydältä rahaa ja pipon :), koska mulla ei ollut lämmintä pipoa, niin se tuli tarpeeseen.

Muut antoivat esim oman ipodinsa. takkinsa. paitansa...
Rahaa. Sai myös antaa suoraan jollekin henkilölle jos halusi.
Se oli todellakin siunausten päivä, ja se sai monet miettiämään mitä oikeasti tarvitsee ja mistä voi luopua.
ja monille se mitä he saivat ottaa itselleen oli juuri sitä mitä oli tarvinnut.

Tänään meillä oli vastaavanlainen, mutta tavaroita ei laitettu pöydälle,
vaan rukoiltiin ja kysyttiin, mitä Jumala haluaa meidän antaa juuri tietylle ihmisille. eikä kyse ollut pelkästään tavaroista.
Itse vastaanotin halauksen yhdeltä henkilöltä, ja se tuli siihen tilanteeseen todellakin tarpeeseen... koska tänään jostain syystä en ole voinut hyvin, mutta sen jälkeen oli aivan mahtava fiilis.
sain myös tukun rahaa. yksi veljistäni täälllä oli ilmeisemmin tyhjentänyt lompakon ja rukoiltuaan puolestani hän antoi ne minulle ja sanoi "oo nyt vaan iha rauhallisesti, laita kämmen auki, niin laitan tän sun käteen, ja sitten laitat sen taskuun"
siinä oli 20 dollaria+ jotain 2000 ruplaa... erikokosina seteleinä. olin et .. wow..

En tiennyt mitä kaikkea kukin antoi, mutta illan mittaan sain tietää.
Järjestelmäkamera vaihtoi omistajaa,
Apple -läppäri vaihtoi omistajaa...
pari hupparia, takkia ...
pari ipodia vaihtoi kans omistajaa.
tää perhe oli täällä tänään todella antelias, ja halusi
osoittaa Jumalan rakkautta toisilleen.
itse annoin rahaa kahdelle eri ihmiselle.
tulee mieleen alkuseurakunta, jolloin kaikki oli yhteistä.. :)

Muutenkin ilmapiiri täällä on ollut hyvinkin sellainen,
että halutaan olla antamassa eteenpäin.
ja olla toisiamme varten, eikä elää vain itsellemme.
Jokainen täällä on todellakin saanut uudistua ja muuttua,
ja tullut läheisemmäksi toistensa kanssa...

Mutta tuosta antamisesta vielä,
ei sen väliä mitä annat, kunhan annat sen sydämestäsi.
haastan sua,( vaikka tämä asia ei hengellisesti sua koskettais,)
mieti, jos sulla on jotain, mikä on sulle ylimäärästä.
ja rukoile(jos haluat) tai etsi läheltäsi ihminen,
jolle voit antaa omastasi. tai muuten osoittaa lähimmäisenrakkautta.

Minulle se yksi halaus merkkasi tänään todella paljon,
onko sulla joku ihminen jota voisit rohkaista, tai olla antamassa jotain omasta hänelle? =)

Kiitos kun ootte mun yhteisössä, se on tosi hieno juttu!
Kerron lisää kuulumisia taasen myöhemmin :)

-heidi

Praying for unity-Rukoillaan yhteyden puolesta.

Tanaan on Venajalla kansallinen yhteyden paiva. (tmv?) national day of unity.


Olimme yhdessa suuressa ringissa ja ja rukoilimme yhteyden puolesta.
tanaan myos itse "Quiet time";n aikana rukoilin taman koulun puolesta,
ja sen puolesta, etta voisimme olla yhta perhetta,
ja rakastaa ja valittaa toinen toisestamme oikein tavoin.

Rukoillaan toinen toisemme puolesta <3

Viikko 7 : Russian cinema

Jei,
kaytiin eilen katsomassa Megamind elokuva vladivostokin OKEAN- elokuvateatterissa.
Maksoi 200 ruplaa eli noin 5 euroa.. not bad. ja voi maksaa jotain 3 euroakin halvimmillaan. nice!
En ookkaa ollu niin isossa elokuvateatterissa koskaan. Venajalla tulee tehtya asioita mita en oo aiemmin tehny.
Ekalla venajan matkalla pietarissa ollessa olin ekan kerran metrossa, enka oo koskaan suomessa ollu ees metrossa.
ekan kerran myos oon venajalla kayny baletissa ja taitoluistelukisoissa, tai ylipaataan jossain jaahallin tapahtumassa.
heh.

Tanaan oltiin "living hope " keskuksessa, jossa jarjestetaan erilaisia pienryhma juttuja lapsille ja vanhemmille. mm. kodittomille.
tanaan oltiin osana lastenleirin ohjelmaa. leikittiin erilaisia leikkeja... =)
Taalla lapset kiintyy helposti suhun, jos olet ystavallinen ja annat huomioita, koska he eivat ole valttamatta tottuneet
saamaan sellaista aiemmin. On koskettavaa olla osana lasten elamaa, ja toivottavasti he saavat kasvaa turvallisesti,
vaikka ymparisto taalla ei aina olekaan niin turvallinen...

Toinen ohjaajistamme sai tanaan kohtauksen ja pyortyi.. ja hanella oli hengitysvaikeuksia, ja han alkoi hyperventiloimaan
vahanko pelotti, meita oli vain kolme hanen lisakseen paikalla, kun muut olivat eri kohteissa, me olimme olleet siell living hope keskuksessa. ja oltiin just tultu kotiin..
Rukoiltiin hanen puolesta ja han alkoi rauhottua ja saamaan happea, mutta kadet ei toimineet ollenkaan,
ei jaksanut liikuttaa niita. Nyt han on nukkumassa, ja olimme jonkin aikaa hanen vierellaan ja varmistimme etta kaikki on hyvin.
Jumalalle kaikki on mahdollista, ja rukoilimmekin terveytta ja uskoa siihen, etta tilanne voi parantua viela.
Rukouksin muistaen tilannetta...