Lapsuudenmuistot

Luin juuri Norjassa otsikoihin päässyn stoorin kahdesta 6-v pojasta (vai oliko toinen vain 6?)
Joiden synttäreille ei tullut kukaan kutsutuista lapsista.
Uutinen lähti leviämään fb:n kautta , kun lasten vanhemmat laittoivat kuvan koskemattomista karkkikulhoista sinne, ja kertoi tilanteen, ja lasten pettymysten.
(Uutinen iltasanomissa)

Luin asiasta kommentteja eri puolelta nettiä hetken, ja niinkuin yleensä nettikirjoitukset ovat laidasta laitaan mielipiteitä. Joistain tämä asia on aivan turha uutisoida, ja se on huomionhakua, toiset jakoivat pettymyksen tunteitaan ja myötäelivät lasten surua.

Asian julkaisemisesta en itse osaa sanoa täysin varmaa mielipidettä puolesta tai vastaan,
sillä tällaisen asian julkituomisessa on niin hyviä kuin huonojakin puolia.

Mutta ilman sitä ilmituomista en olisi nyt kirjoittamassa tätä, joten ainakin se herättää keskustelua.

Itselläni tämä "jäi yksin synttäreillä"- uutinen nosti omia muistoja lapsuudestani/nuoruudestani

Ja puen joitain niistä runoiksi

Haluan kuitenkin painottaa, että nämä todellakin kertovat siitä muistosta, mikä minulla on, ja siitä mikä ajatusmaailmani oli silloin.
Olen todella onnellinen siitä, miten olen voinut kasvaa ihmisenä tähän pisteeseen ja siihen että mulla on Jumalan rakkaus, jotta voin rakastaa itseäni ja muita, siitä huolimatta , mitä olen kokenut :)

                                                                         Lumiprinsessa

Olipa kerran pieni tyttö, aika tomera

hän eräänä päivänä lähti ulos lumeen leikkimään

Vierellään oli tyttösiä, joiden kanssa peuhuta.

Neljä tyttöstä yhteensä alkoivat lumessa telmimään.

Neljä tyttöä lumesta auton valoi,

Pieni tyttö ideasta paljon ihastui.

Tyttö äidiltä lampaan taljan tai kaksi autoon toi

Neljä prinsessaa yhdessä unelmoi.

Auto, joka esteet ylitti, yli meren seilasi,

Auto jossa prinsessat maailmaa valloitti!

Tyttö jotain ehdotti, se heti teilattiin

"Ei sulla mielikuvitusta ole ollenkaan"

Seuraavana päivänä tyttö autolle saapui

Oli hanskalokerossa kirje tytölle.

Prinsessana olo ei enää jatkukkaan,

Ei tyttöä enää leikkiin kelpuutettukkaan.

Syytä tyttö ei ymmärtänyt,

lampaantaljat sinne jäi.

Auto matkasi eteenpäin

Mut tyttö lähti kotiinpäin.

Liikutaan koulussa

Pallo kiertää ympyrää

Salin läpi se kiireesti vipeltää

Kädestä käteen sylistä syliin

Kuka tekee maalin?

Tyttö innokkaana pomppii

Ei ehdi perään pallon

Kädet eivät Tyttöä huomaa

ei pallo hänelle lennä

Maali! Toinen! Kolmaskin ehkä.

Tytölle pallo kuvastaa vettä

Joka soljuu purossa todella tiuhaa,

mutta sormien läpi se aina viuhaa.

Huonoko on kunto tuo hällä,

pomppii kuin pieni porsaskin jäällä

Pallo ei kauan tyttöä kiehdo

Ilo ja urheilu ei samaan lauseeseen mahdu.

Koolla on väliä?

Sika! Mahdut sä telttaan ainakin
Oot aika varmasti meistä se painavin

Vaatteet nuo rikkaalle kauhistus ehkä,

Rasvaiset hiuksesi muistuttaa mettä!
Pallona kuljet, kaks tuolia täyttyy.

Susta kyl varmaan valaatkin syttyy.

Älä ees yritä, kun ethän sä osaa,

Aina oot pohjalla , kun painoa lisäät.

Syö vaan enemmän, muuhun ei pysty,

On toi yrittämises kuule jo nähty!

Läski on ystäväsi lantiolla tuolla.
Keskity sä vaan sitä jäätelöäs nuolla.

Varas!
Sä veit jotain multa.

Sä veit jotain enemmän kun katoavaa kulta.
Sä veit jotain arvokasta, et voi sitä korvata

Sä veit mun viattomuuden 

mun sisimmän.

Neljätoista kesäisenä

Alkoi se syksy

yksinäisenä

Lähtenyt on pois 

osa perheestä

Askeleet koulussa kaikuu kauas

Olenko ainut joka täällä enää käy?

Perheessä ehjyys on muisto vaan
Kahteen suuntaan on mennyt se taas

Yhteen ei palaa

Ei tule se takaisin

Rakkaus on vaajavainen ihmisen

Varjoissa elämä vain kuljettaa

Vaalea vilja ei kasva ollenkaan

Siemenen keväällä kylvin mä peltoon

Mut rikkoutui se sisimpään hentoon

Varjoissa elämä vain kuljettaa

Viilenee ilma nyt syksyisen maan

Kesällä kirje myös tuli minulle

On toinenkin lähtenyt

jättänyt mut

Tuntuu se siltä

et ainoa olen

Ei kukaan ymmärrä

Ajatuksiani

Varjoissa elämä vain kuljettaa

Vaalea vilja ei kasva ollenkaan
Siemenen keväällä kylvin mä peltoon

Mut rikkoutui se sisimpän hentoon

Varjoissa elämä vain kuljettaa
Viilenee ilma nyt syksyisen maan

Varjoissa elämä vain kuljettaa
Viilenee ilma nyt syksyisen maan

Ihmiset ovat vajaavaisia, ja tekevät väärin monesti, eivätkä osaa ottaa huomioon muita.
En aina itsekään siihen pysty. myös erilaisuus on asia, joka monia pelottaa.

Aiheesta kirjottelen vielä lisää, koska mulla tuli siihen paljon mietintää.
(Eli "Erilaisuus" - aihepiiristä kirjoitan piakkoin jotain :) )

Blessed week <3 div="">