Onko mustasukkaisuus negatiivinen vai positiivinen asia?
Onko se hyvä asia olla olemassa, onko siitä jotain haittaa tai hyötyä?
Onko se erilaista eri ihmisillä?
Mitä voin tehdä jos olen mustasukkainen?
Wikipedia määrittelee sen näin:
No olipas se suppea määritelmä!
Asiasta löytyy lisää määritelmiä googlettamalla
Ellit.fi palstalla (kuulostaapa luotettavalta lähteeltä :D )
Lisää tietoa etsimällä löysin termin "Mustasukkaisuuden tyypit" (Types of jealosy)
Jolloin käy ilmi mustasukkaisuuden olevan moniulotteista, ei vain yhtä asiaa.
Joissa omistava mustasukkaisuus haluaa pitää toisen ihmisen itsellään, ja pyrkii savustamaan muita ulos, jotka hänen mielestään tulevat liian lähelle tätä kyseistä ihmistä
Poissulkevassa tunne on sellainen, että haluaisi olla enemmän osa läheisen elämää ja tuntuu siltä, että hän ei jaa asioitaan tarpeeksi itselle, ja tulee ulkopuolinen olo ja on mustasukkainen siitä, että hän jakaisikin enemmän asioita jonkun toisen kanssa.
Kilpaileva mustasukkaisuus näkee heikkouksia itsessään ja kokee uhkaksi muita, joita ajattelee olevan parempia kuin itse.
Egoistinen taas huomioi itsensä ensimmäisenä, ja pelkää muiden reaktioita esimerkiksi siihen jos tulisi ilmi että kumppani on pettänyt tmv. Ei pysty asettumaan toisen asemaan ja näkee asioista yleensä vain oman puolen, ja on omasta mielestään aina oikeassa siinä.
Pelokas mustasukkaisuus muodostuu yksinäisyyden ja hylkäämisen pelosta. Mustasukkaisuuden tunne ruokkii sitä ajatusta, että minut jätetään ja minun kanssani ei haluta olla.
(Suhdesoppa.fi)
Englanniksi sana Mustasukkainen on "Jealous", joka käännettynä suomeksi on myös kateutta.
Kateus ja mustasukkaisuus ei kuitenkaan suomen kielessä ole sama asia.
Ne ovat lähellä toisiaan, mutta niissä on ero.
Jos mustasukkaisuus on sitä, että on joku henkilö, josta välitän, ja jokin kolmas henkilö tulee sen suhteen välille, olen silloin mustasukkainen tästä välittämästäni henkilöstä tämän kolmannen henkilön takia.
Kateudessa ei välttämättä tarvitse olla kolmatta tekijää ollenkaan.
Ystävälläni saattaa ollla jotain mistä olen kateellinen, ja siihen ei tarvitse kolmatta henkilöä.
Mutta se miksi englannissa on vain yksi sana tälle en tiedä enkä jaksa lähteä tutkimaan sanan etymologiaa sen tarkemmin. (jos joku haluaa tutkia, niin mielelläni kuulen asiasta)
Mutta miksi mietin tätä asiaa?
Olen itse todella mustasukkainen, ja olen joutunut kamppailemaan asian paljon, joskus tuntuu että ihan liikaa!
Kärsin siitä, että saatan tuntea voimakkaasti joko ihastuksia kohtaan tai ihan ystäviä kohtaan mustasukkaisuutta että ystävyyteni saattaisi kärsiä heihin, jos en käsittelisi asiaa.
Oletan ettei siis ole väärin olla mustasukkainen, mutta se mihin se tunne johtaa on eri asia.
Jos se johtaa katkeroitumiseen, vihaamiseen, kadehtimiseen, masennukseen tmv.
Niin silloin se ei voi olla oikein. Tai ainakaan emme ole käsitelleet sitä oikealla tavalla.
Itse tunnistan itsessäni tätä viimeistä kohtaa eniten "Pelokas mustasukkaisuus"
Olen kokenut monesti elämässäni hylkäämistä eri tavoin. Ja näiden kautta syvää yksinäisyyttä.
Mustasukkaisuus voi rajoittaa elämäämme, jos sen antaa hallita käyttäytymistämme. Aina tietenkään sitä ei voi valita hallitseeko se vai ei, jos emme ole käsitelleet asioita menneisyydessämme jotka korostavat nykyisyyden mustasukkaisuuden kokemusta.
Se että on aiemmin loukkaantunut tietyllä tavalla, ja vieläpä monesti ja jättänyt ne asiat ja tunteet käsittelemättä voivat korostua nykytilanteen pienemmässäkin asiassa.
Tavallaan ne menneisyyden tunnet eletään uudestaan ja uudestaan samankaltaisissa tilanteissa.
Esimerkiksi itselläni se, että minut on aina valittu viimeisenä ala-asteella joukkuelajeihin ja sitten eräät ystäväni päättivät jättää minut ystävänä, voivat ylikorostaa niitä tuntemuksia jotka tapahtuvat nykypäivänä.
Urheilulajeissa olen tietoisesti käsitellyt tätä jo monta vuotta, että voin ja saan harrastaa joukkuelajeja ja voin jopa olla niissä hyvä, ja voin saada hyväksyntää toisilta, vaikka se tunne on siellä sisimmässä että minua ei hyväksytä.
Mutta tämä nyt menee jo vähän ohi aiheesta.
Tiedän vain sen että menneisyyden tunteet vaikuttavat todella paljon nykyisyyden tunteisiini.
Syvä yksinäisyys ja rakkaudenjano synnyttää itsessäni mustasukkaisuutta. Tavallaan haluaisin riistää toisista sitä jotain hyväksymistä ja huomiota, jota he eivät voi antaa, koska ei kukaan ole ehtymätön rakkaudensarvi josta pursuilee aina vaan sellaista hyvää minua kohtaan, mikä sitä sammuttaisi.
Paitsi Jumala.
Siksi olenkin niin riippuvainen Jumalasta ja hänen rakkaudestaan ,koska koen ettei mikään voisi koskaan maailmassa sammuttaa sitä janoa, mitä sisimmässäni koen.
Se että yritän saada ihmisistä jotain sellaista, joka voisi korjata sisimpäni haavat, antaa sellaista rakkautta, joka ei koskaan hylkää ja sellaista läheisyyttä, joka ei kertaakaan satuta, ei ole mahdollista.
Ihminen on inhimillinen, ihminen on erehtyväinen ja epätäydellinen
Kateuteen asti Jumala halajaa henkeään jonka hän on meihin laittanut (em. raamatunkohta)
Jumala halajaa meissä sitä, jota me monesti halajamme toisista ihmisistä. Jumala haluaa olla kanssamme ja jakaa aivan kaikki elämämme pienetkin yksityiskohdat. Hän janoaa sitä että me antaisimme koko elämämme Hänen käsiinsä ja luottaisimme hänen pitävän huolen meistä.
Meidän ei koskaan tarvitse olla mustasukkaisia Jumalasta, sillä hänellä riittää aikaa aina. Vaikka hän ei aina vastaisi tai se ei tuntuisi siltä, niin Hän on aina valmis kohtaamaan meitä, kun me itse siihen haluamme.
Mustasukkaisuudesta voi tulla voimavara, kun sen jättää Jumalalle. Kun tuntuu että se kasvaa ylitsepääsemättömäksi tunnemöykyksi ja sellaiseksi, joka haittaa ihmissuhteita, Jumala voi sen käyttää meidän kasvuksemme. Voimme kertoa Jumalalle sen kuinka me olemme niin mustasukkaisia ja Hän on aina kuuntelemassa.
Minä haluan jättää oman mustasukkaisuuteni Jumalalle ja uskoa siihen, että Hän tulee korjaamaan minussa niitä pettymyksen kokemuksia ja niitä kipupisteitä, joiden takia tunnen niin voimakkaasti tuota tunnetta. Ehkä jonain päivänä voin vielä nähdä, kuinka voin olla terveellä tavalla mustasukkainen, ilman että siihen sisältyy ahdistusta, pelkoa tai epävarmuutta. Vihaa kateutta tai katkeruutta.
Mustasukkaisuutta on siis ihan ok tuntea, kunhan sen ei anna hallita.
Jos tuntuu että se hallitsee sinua, etkä sinä sitä, niin silloin on syytä pysähtyä ja lähteä pohtimaan, mistä se voisi johtua ja mitä sille asialle voisi tehdä.
Minä esimerkiksi kirjoitin tämän blogin. Toivottavasti siitä on joillekkin hyötyä ;)
Blessings to ya all
-Heidi J-
Onko se hyvä asia olla olemassa, onko siitä jotain haittaa tai hyötyä?
Onko se erilaista eri ihmisillä?
Mitä voin tehdä jos olen mustasukkainen?
Wikipedia määrittelee sen näin:
Mustasukkaisuus on tunne, joka yleensä viittaa negatiivisiin ajatuksiin, turvattomuuden tunteeseen ja pelkoon siitä, että omalla avioparilla tai kumppanilla olisi suhde, ystävyys tai rakkaus toiseen, joka haittaisi omaa suhdetta kumppaniin.
No olipas se suppea määritelmä!
Asiasta löytyy lisää määritelmiä googlettamalla
Ellit.fi palstalla (kuulostaapa luotettavalta lähteeltä :D )
Mustasukkaisuuden tunne syntyy, kun ihmissuhteeseen liittyy kolmas osapuoli, joka uhkaa viedä jotain mustasukkaiselle ”kuuluvaa”. Mustasukkaisuuteen liittyy pelko siitä, että toinen rikkoo suhteen rajoja tai pelko, että tämä saattaisi tehdä niin.
Lisää tietoa etsimällä löysin termin "Mustasukkaisuuden tyypit" (Types of jealosy)
Jolloin käy ilmi mustasukkaisuuden olevan moniulotteista, ei vain yhtä asiaa.
Omistava mustasukkaisuusPoissulkeva mustasukkaisuusKilpaileva mustasukkaisuusEgoistinen mustasukkaisuusPelokas mustasukkaisuus
Joissa omistava mustasukkaisuus haluaa pitää toisen ihmisen itsellään, ja pyrkii savustamaan muita ulos, jotka hänen mielestään tulevat liian lähelle tätä kyseistä ihmistä
Poissulkevassa tunne on sellainen, että haluaisi olla enemmän osa läheisen elämää ja tuntuu siltä, että hän ei jaa asioitaan tarpeeksi itselle, ja tulee ulkopuolinen olo ja on mustasukkainen siitä, että hän jakaisikin enemmän asioita jonkun toisen kanssa.
Kilpaileva mustasukkaisuus näkee heikkouksia itsessään ja kokee uhkaksi muita, joita ajattelee olevan parempia kuin itse.
Egoistinen taas huomioi itsensä ensimmäisenä, ja pelkää muiden reaktioita esimerkiksi siihen jos tulisi ilmi että kumppani on pettänyt tmv. Ei pysty asettumaan toisen asemaan ja näkee asioista yleensä vain oman puolen, ja on omasta mielestään aina oikeassa siinä.
Pelokas mustasukkaisuus muodostuu yksinäisyyden ja hylkäämisen pelosta. Mustasukkaisuuden tunne ruokkii sitä ajatusta, että minut jätetään ja minun kanssani ei haluta olla.
(Suhdesoppa.fi)
Englanniksi sana Mustasukkainen on "Jealous", joka käännettynä suomeksi on myös kateutta.
Kateus ja mustasukkaisuus ei kuitenkaan suomen kielessä ole sama asia.
Ne ovat lähellä toisiaan, mutta niissä on ero.
Jos mustasukkaisuus on sitä, että on joku henkilö, josta välitän, ja jokin kolmas henkilö tulee sen suhteen välille, olen silloin mustasukkainen tästä välittämästäni henkilöstä tämän kolmannen henkilön takia.
Kateudessa ei välttämättä tarvitse olla kolmatta tekijää ollenkaan.
Ystävälläni saattaa ollla jotain mistä olen kateellinen, ja siihen ei tarvitse kolmatta henkilöä.
Mutta se miksi englannissa on vain yksi sana tälle en tiedä enkä jaksa lähteä tutkimaan sanan etymologiaa sen tarkemmin. (jos joku haluaa tutkia, niin mielelläni kuulen asiasta)
Mutta miksi mietin tätä asiaa?
Olen itse todella mustasukkainen, ja olen joutunut kamppailemaan asian paljon, joskus tuntuu että ihan liikaa!
Kärsin siitä, että saatan tuntea voimakkaasti joko ihastuksia kohtaan tai ihan ystäviä kohtaan mustasukkaisuutta että ystävyyteni saattaisi kärsiä heihin, jos en käsittelisi asiaa.
Raamatussa mainitaan kuinka Jumala halajaa mustasukkaisesti / kateuteen asti henkeämme , meidän yhteyttämme häneen. ( Jaak 4:5)
Kateus ja mustasukkaisuus on siis myös tunteita, joita Jumalassa on. Jumala on täydellisen hyvä, joten nämä tunteet eivät voi olla täydellisen huonoja.
Ihminen ei kuitenkaan ole Jumala eikä siis täydellinen. Meidän rakkautemmekaan ei ole täydellistä, joten miten voisi olla mustasukkaisuuskaan.
Oletan ettei siis ole väärin olla mustasukkainen, mutta se mihin se tunne johtaa on eri asia.
Jos se johtaa katkeroitumiseen, vihaamiseen, kadehtimiseen, masennukseen tmv.
Niin silloin se ei voi olla oikein. Tai ainakaan emme ole käsitelleet sitä oikealla tavalla.
Itse tunnistan itsessäni tätä viimeistä kohtaa eniten "Pelokas mustasukkaisuus"
Olen kokenut monesti elämässäni hylkäämistä eri tavoin. Ja näiden kautta syvää yksinäisyyttä.
Olin koulukiusattu ja jouduin monesti tilanteisiin, joissa minua ei haluttu ryhmään tai valittiin viimeisenä tai suoraan syrjittiin ja jätettiin ulos porukasta.
Olen avioerolapsi, joten olen kokenut toisen vanhempani hylkäämisen ja perheen hajoamisen.
Olen seurustellut kahdesti, joissa molemmissa oli rikkonaisuutta ja virheitä, jotka lisäsivät hylkäämisen tunnetta.
Olen tiedostanut sen jo kauan, että pelkään hylkäämistä ja yksin jäämistä, mutta en ole ajatellut tapani reagoida mustasukkaisena olevan kytköksissä siihen. En ehkä ole edes ajatellut mustasukkaisuuden olevan erilaista.
Mustasukkaisuus voi rajoittaa elämäämme, jos sen antaa hallita käyttäytymistämme. Aina tietenkään sitä ei voi valita hallitseeko se vai ei, jos emme ole käsitelleet asioita menneisyydessämme jotka korostavat nykyisyyden mustasukkaisuuden kokemusta.
Se että on aiemmin loukkaantunut tietyllä tavalla, ja vieläpä monesti ja jättänyt ne asiat ja tunteet käsittelemättä voivat korostua nykytilanteen pienemmässäkin asiassa.
Tavallaan ne menneisyyden tunnet eletään uudestaan ja uudestaan samankaltaisissa tilanteissa.
Esimerkiksi itselläni se, että minut on aina valittu viimeisenä ala-asteella joukkuelajeihin ja sitten eräät ystäväni päättivät jättää minut ystävänä, voivat ylikorostaa niitä tuntemuksia jotka tapahtuvat nykypäivänä.
Urheilulajeissa olen tietoisesti käsitellyt tätä jo monta vuotta, että voin ja saan harrastaa joukkuelajeja ja voin jopa olla niissä hyvä, ja voin saada hyväksyntää toisilta, vaikka se tunne on siellä sisimmässä että minua ei hyväksytä.
Mutta tämä nyt menee jo vähän ohi aiheesta.
Tiedän vain sen että menneisyyden tunteet vaikuttavat todella paljon nykyisyyden tunteisiini.
Syvä yksinäisyys ja rakkaudenjano synnyttää itsessäni mustasukkaisuutta. Tavallaan haluaisin riistää toisista sitä jotain hyväksymistä ja huomiota, jota he eivät voi antaa, koska ei kukaan ole ehtymätön rakkaudensarvi josta pursuilee aina vaan sellaista hyvää minua kohtaan, mikä sitä sammuttaisi.
Paitsi Jumala.
Siksi olenkin niin riippuvainen Jumalasta ja hänen rakkaudestaan ,koska koen ettei mikään voisi koskaan maailmassa sammuttaa sitä janoa, mitä sisimmässäni koen.
Se että yritän saada ihmisistä jotain sellaista, joka voisi korjata sisimpäni haavat, antaa sellaista rakkautta, joka ei koskaan hylkää ja sellaista läheisyyttä, joka ei kertaakaan satuta, ei ole mahdollista.
Ihminen on inhimillinen, ihminen on erehtyväinen ja epätäydellinen
Kateuteen asti Jumala halajaa henkeään jonka hän on meihin laittanut (em. raamatunkohta)
Jumala halajaa meissä sitä, jota me monesti halajamme toisista ihmisistä. Jumala haluaa olla kanssamme ja jakaa aivan kaikki elämämme pienetkin yksityiskohdat. Hän janoaa sitä että me antaisimme koko elämämme Hänen käsiinsä ja luottaisimme hänen pitävän huolen meistä.
Meidän ei koskaan tarvitse olla mustasukkaisia Jumalasta, sillä hänellä riittää aikaa aina. Vaikka hän ei aina vastaisi tai se ei tuntuisi siltä, niin Hän on aina valmis kohtaamaan meitä, kun me itse siihen haluamme.
Mustasukkaisuudesta voi tulla voimavara, kun sen jättää Jumalalle. Kun tuntuu että se kasvaa ylitsepääsemättömäksi tunnemöykyksi ja sellaiseksi, joka haittaa ihmissuhteita, Jumala voi sen käyttää meidän kasvuksemme. Voimme kertoa Jumalalle sen kuinka me olemme niin mustasukkaisia ja Hän on aina kuuntelemassa.
Minä haluan jättää oman mustasukkaisuuteni Jumalalle ja uskoa siihen, että Hän tulee korjaamaan minussa niitä pettymyksen kokemuksia ja niitä kipupisteitä, joiden takia tunnen niin voimakkaasti tuota tunnetta. Ehkä jonain päivänä voin vielä nähdä, kuinka voin olla terveellä tavalla mustasukkainen, ilman että siihen sisältyy ahdistusta, pelkoa tai epävarmuutta. Vihaa kateutta tai katkeruutta.
Mustasukkaisuutta on siis ihan ok tuntea, kunhan sen ei anna hallita.
Jos tuntuu että se hallitsee sinua, etkä sinä sitä, niin silloin on syytä pysähtyä ja lähteä pohtimaan, mistä se voisi johtua ja mitä sille asialle voisi tehdä.
Minä esimerkiksi kirjoitin tämän blogin. Toivottavasti siitä on joillekkin hyötyä ;)
Blessings to ya all
-Heidi J-