Netissä on paljon kaikenlaisia persoonallisuustestejä, ja ihmisiä voidaan määritellä erilaisiin luonnekategorioihin, mutta voivatko ne silti kertoa kaiken itse ihmisestä?
Monesti sanon myös että olen ekstrovertti jos pitäisi valita ekstrovertin ja Introvertin väliltä...
Yleisesti ottaen olen aina ajatellut että ekstrovertti on ulospäinsuuntautunut ja introvertti sisäänpäinkääntynyt, jolloin näistä olen ehdottomasti tämä ensimmäinen...
Mutta jos lähtee miettimään mitä kaikkea muuta se luonnekuvaus tarkoittaa huomaankin ettei asia ole niin yksiselitteinen
Olen korostanut kohdat keltaisella jotka mielestäni sopivat itseeni
Ja vihreällä mitkä eivät sovi itseeni
Joten voisinko sanoa että olen Ekstrovertti siten, että nautin ihmisten kanssa olemisesta ja vuorovaikutuksesta, välillä huomiosta ja minulle on luontaista jutella erilaisten ihmisten kanssa, ja olen monesti impulsiivinen.
Mutta kuitenkaan en koe että saisin energiaa suurista ihmismassoista ja kaveriporukasta vaan tarvitsen
t o d e l l a k i n OMAA rauhaa, kun olen ollut ihmisten kanssa tekemisissä.
Jos ekstroverteille on ominaista se että ei pysty keskittymään opintoihin suuremmissa porukoissa
niin silloin en voi sanoa olevani ekstrovertti. Pystyn mielestäni tietyissä tilanteissa hyvinkin blokkaamaan ympärillä olevan hälinän ja keskittymään yhteen asiaan ilman että mikään häiritsisi
Joskus todellakin sanon asiat ennen kuin pohdin ensin, mutta myös saatan käyttäytyä aivan päinvastaisesti, eli pohdin pitkään ennenkuin sanon mitä olen miettimässä.
Minua siis ei ainakaan voi lokeroida tällä perusteella kumpaankaan mustavalkoisesti.
Tiedän ihmisiä jotka ovat enemmän introverttejä kuin minä, ja heillä ei ole näitä ekstovertin piirteitä mitä minulla, mutta tiedän myös että on heitä, jotka nauttivat sosiaalisista tilantiesta paljon enemmän kuin minä, jolloin itse tunnen itseni melkein jopa ahdistuneeksi. Liika on liikaa.
Jos olisin "täydellinen ekstrovertti" en ahdistuisi sosiaalisista tilanteista oikeastaan ollenkaan ja saisin energiaa ihmismassoista. Kuitenkin koen että nautin paljon yksinäisistä hetkistä ja asioiden pohtimisesta, kirjoittamisesta, lukemisesta. Yksinäisyys on todella ihanaa.
Mutta en ole myöskään "täydellinen introvertti" joka (tämän luonteenkuvauksen perusteella) voisi ilmeisemmin hengailla yksin kauankin, eikä tarvitsisi ihmisiä niinkään paljon... Koska nautin myös ihmisten seurasta...
Itse tiedän kun on aika NYT tarvitsen ihmisiä NYT tarvitsen vuorovaikutusta ja saatan olla hyvinkin lennokas ja haluan jutella ja kommunikoida ja tutustua ... ja saatan näyttää todella ekstrovertiltä ,
Mutta sitten sille saattaa tulla stoppi että ei nyt enempää NYT tarvitsen omaa rauhaa...
Mutta näiden välillä tasapainottelu ei ole aina helppoa, sillä saatan olla juuri antautunut johonkin sosiaaliseen tilanteeseen ja olla vauhti päällä, kun tulee vaan tunne et nyt on liikaa ja haluan olla yksin. Olisi ehkä helpompi jos voisin mennä loppuun asti sosiaalisena ihmisenä ja nauttia siitä hetkestä... kuin että kesken kaiken tulee fiilis että nyt äkkiä johonkin yksin ja pian...
Olen monimutkainen, mutta auttaa jo tiedostaa tämä piirre itsessäni.
Monesti sanon myös että olen ekstrovertti jos pitäisi valita ekstrovertin ja Introvertin väliltä...
Yleisesti ottaen olen aina ajatellut että ekstrovertti on ulospäinsuuntautunut ja introvertti sisäänpäinkääntynyt, jolloin näistä olen ehdottomasti tämä ensimmäinen...
Mutta jos lähtee miettimään mitä kaikkea muuta se luonnekuvaus tarkoittaa huomaankin ettei asia ole niin yksiselitteinen
Olen korostanut kohdat keltaisella jotka mielestäni sopivat itseeni
Ja vihreällä mitkä eivät sovi itseeni
Wikipedia:
"Introvertti ja ekstrovertti ovat psykiatri ja psykoterapeutti Carl Jungin vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvattuja persoonallisuuden piirteitä."
Wikipedia jatkaa:"Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”."
"
""Ekstrovertti suuntautuu ihmisiin ja asioihin ympäristössä päinvastoin kuin introvertti. Ekstrovertti saa energiaansa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten.Ekstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. Ekstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä. Koska ekstrovertit ovat ulkoisesti referensoituneita, he eivät kiinnitä yhtä paljoa huomiota tunteisiinsa ja puhuvat ennen ajattelemista. Muun muassa tämän takia ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät ota aikaa reflektoidakseen tilanteisiin, toisin kuin introvertit."
Joten voisinko sanoa että olen Ekstrovertti siten, että nautin ihmisten kanssa olemisesta ja vuorovaikutuksesta, välillä huomiosta ja minulle on luontaista jutella erilaisten ihmisten kanssa, ja olen monesti impulsiivinen.
Mutta kuitenkaan en koe että saisin energiaa suurista ihmismassoista ja kaveriporukasta vaan tarvitsen
t o d e l l a k i n OMAA rauhaa, kun olen ollut ihmisten kanssa tekemisissä.
Jos ekstroverteille on ominaista se että ei pysty keskittymään opintoihin suuremmissa porukoissa
niin silloin en voi sanoa olevani ekstrovertti. Pystyn mielestäni tietyissä tilanteissa hyvinkin blokkaamaan ympärillä olevan hälinän ja keskittymään yhteen asiaan ilman että mikään häiritsisi
Joskus todellakin sanon asiat ennen kuin pohdin ensin, mutta myös saatan käyttäytyä aivan päinvastaisesti, eli pohdin pitkään ennenkuin sanon mitä olen miettimässä.
Minua siis ei ainakaan voi lokeroida tällä perusteella kumpaankaan mustavalkoisesti.
Tiedän ihmisiä jotka ovat enemmän introverttejä kuin minä, ja heillä ei ole näitä ekstovertin piirteitä mitä minulla, mutta tiedän myös että on heitä, jotka nauttivat sosiaalisista tilantiesta paljon enemmän kuin minä, jolloin itse tunnen itseni melkein jopa ahdistuneeksi. Liika on liikaa.
Jos olisin "täydellinen ekstrovertti" en ahdistuisi sosiaalisista tilanteista oikeastaan ollenkaan ja saisin energiaa ihmismassoista. Kuitenkin koen että nautin paljon yksinäisistä hetkistä ja asioiden pohtimisesta, kirjoittamisesta, lukemisesta. Yksinäisyys on todella ihanaa.
Mutta en ole myöskään "täydellinen introvertti" joka (tämän luonteenkuvauksen perusteella) voisi ilmeisemmin hengailla yksin kauankin, eikä tarvitsisi ihmisiä niinkään paljon... Koska nautin myös ihmisten seurasta...
Itse tiedän kun on aika NYT tarvitsen ihmisiä NYT tarvitsen vuorovaikutusta ja saatan olla hyvinkin lennokas ja haluan jutella ja kommunikoida ja tutustua ... ja saatan näyttää todella ekstrovertiltä ,
Mutta sitten sille saattaa tulla stoppi että ei nyt enempää NYT tarvitsen omaa rauhaa...
Mutta näiden välillä tasapainottelu ei ole aina helppoa, sillä saatan olla juuri antautunut johonkin sosiaaliseen tilanteeseen ja olla vauhti päällä, kun tulee vaan tunne et nyt on liikaa ja haluan olla yksin. Olisi ehkä helpompi jos voisin mennä loppuun asti sosiaalisena ihmisenä ja nauttia siitä hetkestä... kuin että kesken kaiken tulee fiilis että nyt äkkiä johonkin yksin ja pian...
Olen monimutkainen, mutta auttaa jo tiedostaa tämä piirre itsessäni.
Tällä hetkellä olen vissiin introvertti kun käsittelen tätä asiaa itseni kanssa ja kirjoitan ylös. olenko ekstrovertti koska haluan että muut lukevat tämän ja jaan tämän tarkoituksella muiden näkyville?
Jaa-a sitä voi pohtia ;)
Jaa-a sitä voi pohtia ;)
