Shadow dance

Youtube video (Shadow dance)

Oivallus

oon oppinu pyytää apua.

Vaude. Vitsit Jumala on kasvattanut mua hyvin.  Ja ihmiset.  Jumalan mun elämään antamat rakkaat murut ♥

Hetki-ikuisuus

Jos huomaa että hetket tuntuu ikuisilta, joskin hyvin tutunoloisilta verrattuna johonkin hämyiseen vuosiem takaiseen olotilaan, mitä silloin kannattaa tehdä?

Antautua siihen hetken monituntisuuteen ajatusvirtaan vai paeta sitä tusinaviihteeseen, päättömiin juonikuvioihin ja draamaan?

Merkitsisikö Antautuminen luovuttamista vai pikemminkin hyväksymistä?

Voiko luovuttaminen olla hyväksymistä?

Hetkessä ehtii tapahtua paljon,  vaikka oikeastaan ei tapahdu mitään.
Sisäinen ajatuskulku menee luotijunan lailla kun taas arjen pyörimisnopeus on lähes olematonta.

Ristiritaisuus siinä ajatuksessa että tapahtuuko nyt liikaa asioita vai eikö mikään mene eteenpäin? 

Onko sillä edes väliä vai onko tämä kaikki pohdinta vain suurempien kokonaisuuksien ajattelemisen välttelyä? Vai onko nämä juuri niitä suuria kokonaisuuksia,  taustavaikuttajia kaikkiin muihin asioihin?

Syy elää on selvä,
Syy kuolla on.. epäselvä?

Käykö jokainem joskus läpi vaiheen jossa miettii olemisen merkitystä?
Sekin on selvä. Se merkitys.

Voimattomuus vain saa merkityksenkin joskus katoamaan mielestä.
Vaikka kyllä se siellä on. Ja aina ollut.
Se merkitys siis.
Se syy elää. 

Kuten sanoin se on selvä.
...

Puistossa ei ole oikein ketään.
Linnut laulaa ja tuuli henkäilee

Rauha on hetkessä. Tässä pitkässä.
Tällä hetkellä siis.

Joskus se hetken venyminen ei haittaa. Kuten nyt.
Tämä.voisi jatkua. 
Ei paineita.

Mutta kun paineet iskevät tietoisuuteen,  hetki saisi olla lyhyempi.

Mutta mitäpä siitä nyt.
Nyt paistaa aurinko hieman pilvien läpi, hengitys kulkee ja on sapuskaakin nautittu.

Huolettomuus tässä hetkessä
Se tuntuu hyvältä.

-hj-

Ekstrovertti vs. Introvertti

Netissä on paljon kaikenlaisia persoonallisuustestejä, ja ihmisiä voidaan määritellä erilaisiin luonnekategorioihin, mutta voivatko ne silti kertoa kaiken itse ihmisestä?


Monesti sanon myös että olen ekstrovertti jos pitäisi valita ekstrovertin ja Introvertin väliltä...
  Yleisesti ottaen olen aina ajatellut että ekstrovertti on ulospäinsuuntautunut ja introvertti sisäänpäinkääntynyt, jolloin näistä olen ehdottomasti tämä ensimmäinen...
Mutta jos lähtee miettimään mitä kaikkea muuta se luonnekuvaus tarkoittaa huomaankin ettei asia ole niin yksiselitteinen

Olen korostanut kohdat keltaisella jotka mielestäni sopivat itseeni
Ja vihreällä mitkä eivät sovi itseeni

Wikipedia:

"Introvertti ja ekstrovertti ovat psykiatri ja psykoterapeutti Carl Jungin vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvattuja persoonallisuuden piirteitä."
Wikipedia jatkaa:"Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”."

"
""Ekstrovertti suuntautuu ihmisiin ja asioihin ympäristössä päinvastoin kuin introvertti. Ekstrovertti saa energiaansa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten.Ekstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. Ekstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä. Koska ekstrovertit ovat ulkoisesti referensoituneita, he eivät kiinnitä yhtä paljoa huomiota tunteisiinsa ja puhuvat ennen ajattelemista. Muun muassa tämän takia ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät ota aikaa reflektoidakseen tilanteisiin, toisin kuin introvertit."

Joten voisinko sanoa että olen Ekstrovertti siten, että nautin ihmisten kanssa olemisesta ja vuorovaikutuksesta, välillä huomiosta ja minulle on luontaista jutella erilaisten ihmisten kanssa, ja olen monesti impulsiivinen.
Mutta kuitenkaan en koe että saisin energiaa suurista ihmismassoista ja kaveriporukasta vaan tarvitsen
t o d e l l a k i n OMAA rauhaa, kun olen ollut ihmisten kanssa tekemisissä.
Jos ekstroverteille on ominaista se että ei pysty keskittymään opintoihin suuremmissa porukoissa
niin silloin en voi sanoa olevani ekstrovertti. Pystyn mielestäni tietyissä tilanteissa hyvinkin blokkaamaan ympärillä olevan hälinän ja keskittymään yhteen asiaan ilman että mikään häiritsisi

Joskus todellakin sanon asiat ennen kuin pohdin ensin, mutta myös saatan käyttäytyä aivan päinvastaisesti, eli pohdin pitkään ennenkuin sanon mitä olen miettimässä.

Minua siis ei ainakaan voi lokeroida tällä perusteella kumpaankaan mustavalkoisesti.
Tiedän ihmisiä jotka ovat enemmän introverttejä kuin minä, ja heillä ei ole näitä ekstovertin piirteitä mitä minulla, mutta tiedän myös että on heitä, jotka nauttivat sosiaalisista tilantiesta paljon enemmän kuin minä, jolloin itse tunnen itseni melkein jopa ahdistuneeksi. Liika on liikaa.

Jos olisin "täydellinen ekstrovertti" en ahdistuisi sosiaalisista tilanteista oikeastaan ollenkaan ja saisin energiaa ihmismassoista. Kuitenkin koen että nautin paljon yksinäisistä hetkistä ja asioiden pohtimisesta, kirjoittamisesta, lukemisesta. Yksinäisyys on todella ihanaa.
Mutta en ole myöskään "täydellinen introvertti" joka (tämän luonteenkuvauksen perusteella) voisi ilmeisemmin hengailla yksin  kauankin, eikä tarvitsisi ihmisiä niinkään paljon... Koska nautin myös ihmisten seurasta...

Itse tiedän kun on aika NYT tarvitsen ihmisiä NYT tarvitsen vuorovaikutusta ja saatan olla hyvinkin lennokas ja haluan jutella ja kommunikoida ja tutustua ... ja saatan näyttää todella ekstrovertiltä ,
Mutta sitten sille saattaa tulla stoppi että ei nyt enempää NYT tarvitsen omaa rauhaa...

Mutta näiden välillä tasapainottelu ei ole aina helppoa, sillä saatan olla juuri antautunut johonkin sosiaaliseen tilanteeseen ja olla vauhti päällä, kun tulee vaan tunne et nyt on liikaa ja haluan olla yksin. Olisi ehkä helpompi jos voisin mennä loppuun asti sosiaalisena ihmisenä ja nauttia siitä hetkestä... kuin että kesken kaiken tulee fiilis että nyt äkkiä johonkin yksin ja pian...

Olen monimutkainen, mutta auttaa jo tiedostaa tämä piirre itsessäni.

Tällä hetkellä olen vissiin introvertti kun käsittelen tätä asiaa itseni kanssa ja kirjoitan ylös. olenko ekstrovertti koska haluan että muut lukevat tämän ja jaan tämän tarkoituksella muiden näkyville?
Jaa-a sitä voi pohtia ;)

Random pohdintaa

Niin paljon asiaa käsiteltävänä
Ja samalla haluaisi paeta ettei tarvii kelaa mitään.

Pakeneeko samalla Jumalaa kun pakenee asioiden käsittelyä?

Kun haluaa olla lähellä Jumalaa niin silloin tulee esiin ne asiat jotka tarvii ehkä eheytystä tai purkamista ... nii siks jotenki on helpompi ajatella et .. paetaan sit kaikkea.  Kaikkia.

Mä haluisin nyt vaan lähtee iha mihin tahansa. Pois
Se ei ehkä ratkase mitään mut tarviiko aina ettii asioihin ratkaisua?

Mutta kysymys:
Voinko olla levossa ratkaisematta asioita ja hyväksyä sen et mun ei tarvii selvittää välttämättä yhtää mitään ilman et pakenen?
Voisinko mä oppia olemaan relax ja antaa itseni levätä ja vaan olla Jumalan kanssa ilman et mulla olis paineita mistään?

Sisin haluaa paeta jotta voin levätä
Mutta entä jod ratkaisu onkin opetella Lepäämään ihan normi olosuhteissa?

Minkä. Takia se on vaikeeta mulle?
Mä haluan että musta on hyötyä. Mä en halua loukata muita.
Mä haluan et voisin tehdä kaikkeni.
Ja mun on vaikea kieltäytyä asioista.

Mutta eihän ihmisyys perustu sille että meidän pitää olla toiselle hyödyksi?
Palveleminen on eri asia kuin jotenkin semmonen taakka toisista mikä pitäisi kantaa vaikkei jaksa.

Mulla ja jokaisella on lupa pysähtyä ja olla vaan.  Mä tiedän sen mutta en tunne niin.
Tunnen syyllisyyttä jos mä en ole tarpeeksi toisia varten. ..

Loukkaaminen?
Sitä ei voi välttää.
Mutta silti se on vaikeaa.

Monesti laitan oman hyvinvoinnin vasta muiden jälkeen.
En pysty ilmaisemaan asioita aina jotka olisi muille loukkaavaa kuulla vaikka se olisi itselle elintärkeää.
(Esim.Kertoa jonkun ihmisen käyttäytymisen satuttavan minua, jolloin tämä ihminen saattaa loukkaantua siitä)

Asioista kieltäytymistä oon opetellut jo paljon mut silti se on vielä hankalaa.

Mutta pakeneminen..ei ole ratkaisu.
Mutta mikä sitten?

Sen haluisin tietää.
Ehkä jo tiedän mutta en sisäistä sitä. Muutos lähtee itsestä.
Mutta entö jos ok liian vaikea muuttua?

weakness line

-Weakness line-

1. Hard times you dont have to fear,

know just always God is near.

So dont worry, let it go,

you may let your life go with the flow

God knew you before you were born,

yes its true, He really is your Lord.

Chorus

// you have every right

be up there and fly like a kite

you have every right

walk in peace and be on the side,

just recognize your time in life,

and learn to draw your weakness line.//

2. If your strenght is flying away,

look what the Word has to say:

psalm one three nine-sixteen

"All the days were ordained for me"

In verse twenty three heart is open,

give away your worries, God will solve them

hope is with you, when psalm is ending

He will lead you in the way everlasting

chorus x 2

---understand this, you can cry,

I just ask dont ever hide,

or try to dress black and white,

if you know your colour is wine.---

chorus

-HJ-
26.3.2011

some colours

and a bus