Jumittaa...

Jos vaan on kotona.
Ei pääse käymään missään. (no ok. kaupassa kävin)
on yksin.
ja ei oo oikein mitään tekemistä.

päätyy koneelle
nettiin.
faceen
hengaa siellä

(tänään olin 8h netissä)

turtuu
tulee paha olo
fyysisesti ja henkisesti
ei vaan jaksa
väsyttää
+ kipulääkkeet väsyttää
(tänään en oo ottanu yhtään, joten väsyttää näköjään muutenkin)


pahan olon kierre jatkuu
ku on paha olla, tekee mieli syödä (minulla ainakin)
tai sit vaan turruttaa jollain muulla

Nyt oon ollu kotona ja öllöttäny kohta... lauantaista.
mikä päivä tänään on? hmm.. tiistai...
3 päivää
ja tuntuu ikuisuudelta.

En oo jaksanu paljon rukoilla.
vaika periaatteessahan ja teoriassa tää olis hyvää aikaa antaa Jumalalle
kun joutuu olee kotona eikä pääse kaikkialle.
silti vaan tuhlaan sitä kaikkeen muuhun.

ja on TOSI PAHA olla.
jotenkin, vaik ei oo mikään End of the world / life juttu,
niin silti on vaan niin väsynyt olo.

Jos tää kipu juttu kestää niin kauan, etä en pääse Venäjälle, niin se ei oo mun juttu- voi ajaella loogisesti ja näin

mut ei ees se oo tällä hekellä suurimpana ongelmana.
vaan jotenkin.. emmä tiä.
Huomaa vaan et....
ku on vaan kotona, eikä jaksa lähtee mihkää kivun takia..
niin .. alkaa masentaa...

itkettää..
ITSESÄÄÄLI!!!

:pp

Tarviin vaan Jumalaa...
en mä milllään muulla voi tyydyttää sitä kaipuuta.
paha olo kaikesta turhasta. ja semmosesta korvikkeesta,
mikä ei koskaan anna sitä onnea ja rakkautta, Mikä tulee Jumalalta...

mut entä jos vaan on väsyny, eikä jaksa rukoilla?
aiku joku rukoilis mun puolesta. patistais mua rukoilemaan. :(

Tänään ei ollu hyvä päivä,
mut tiedän silti et Jeesus on mun kanssa :I

2.9.2007- päiväkirjamerkintä

Löysin erään nettifoorumin päiväkirjasta oman kirjoitukseni,
joka on tehty 2.9.2007. se menee näin:

Mitä usko on ?
*Usko on suhde jonkin kanssa, minun tapauksessani Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen kanssa, Kolmiyhteisen Jumalan.
mm.(Ef 12-17)
*Usko on luottamista, uskoutumista, täydellistä antautumista jollekkin toiselle.
*Usko pohjautuu myös siihen että uskoo jonkin olevan olemassa (Jumala)
(Jaak 2:14-22)
*Uskon pitää myös näkyä teoissa, ja valinnoissa. Lojaalisuutena siihen keneen on suhde (Jumala)
(Hepr 11:1)
Kun puhutaan pelastumisesta, "...että antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka Häneen USKOO, hukkuisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (joh 3:16)
Mietitään, mitä se usko on.
ajatellaan että kaikki jotka vain uskovat Jumalan olemassaolon, pääsevät taivaaseen.
se ei kuitenkaan ole niin.
kuten edellä sanoin, USKO on luottamukselle pohjautuva suhde Jumalan kanssa.
Tarvitset siis Suhteen Jumalan kanssa, jossa antaudut kokonaan Hänen käsiinsä ruumiisi, sielusi ja henkesi
Niin sinä pelastut.

Pelastus on ilmaista,
mutta elämänvalinnoillasi kuitenkin osoitat hintasi, mitä on olla uskovainen.
Elämänvalinta kieltäytyä synnistä, houkutuksista, ja kaikesta siitä mikä erottaa sinut Hänestä.
-> (Room:6) - kertoo aika hyvin aiheesta...

Itse huomaan, kuinka Jumala vaikuttaa elämässäni, kun olen antautunut kokonaan hänelle, ja elämässäni toteutan Hänen tahtoaan. Aina olen uskonut, ainakin jollain tasolla. Itselleni kuuliaisuus on aina ollut osa uskoa, ja sanotaan että olen Pyrkinyt noudattamaan jotenkin ns. hyvien tapojen mukaista elämää.
MUTTA se ei pelasta. Vaikka eläisin kuinka hyveellistä ja siveellistä elämää , ei se minulta Helvettiin joutumista estäisi.
Jos en Täydellä sydämellä ole hommassa mukana, se on yhtä tyhjän kanssa. Paras juttu onkin se ,että
jos on syntiä tehnyt, saa anteeksi. En tarkoita tällä sitä, että voisin tappaa vaikka pari Juvalaista, (näin aluksi,) ja sitten aina uuden tapon tehtyäni pyytäisin anteeksi, Vaan koska olen valinnut tien seurata Jeesusta,
Yritän vältellä syntiä ja en (tietoisesti ainakaan) yritä etsiä keinoja miten tehdä syntiä. (Room: 6 ) .
(erityisesti jakeet 15 ja 16)
Alan vihdoin tajuta mitä se USKO oikeasti on.
ehkä kukaan ei ymmärrä tästä mitään,
tai kukaan ei edes vaivaudu lukemaan...
mutta Haluan toteuttaa uskoani Jumalaan
elämässäni. Uskon Häneen, luotan ja uskoudun Hänelle
annan elämäni Hänen käsiinsä,
ja Hänen johdatuksessaan olen armoitettu
kertomaan Hänestä kaikille.

Jeesus Kristus rakastaa meitä kaikkia.
kaikilla on mahdollisuus pelastua.
se on Sinusta kiinni, tahdotko sitä.
Minä USKON.
uskotko sinä ?

Tosiaan tämä asia on hyvin ajankohtainen edelleen, ja nyt näen, kuinka jo tuolloin oon miettiny näitä asioita. Pelastus ei ole sidonnainen omaan hyvyyteen tai siihen, kuinka paljon voi suorittaa ja pyrkiä parempaan. vaan enemmänkin siihen suhteeseen Jumalan kanssa, joka pistää meitä tekemään erilaisia valintoja ja haluamaan hyvää. ei vain tekemään hyvää koska on pakko

Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja näinollen tekemistä :)

3 vko lepoa- sairaslomaa

(kuvassa kaunista Karjalaa, kävin siellä viikko sitten)



"lantioselän kipu"
Alaselkä on iha jumissa ja sattuu. ilman lääkkeitä en paljon jaksa liikkua...

Ehkä se on iha hyvä välillä pitää taukoa kaikesta riehumisesta,
tosin tää lisää vaan siinä mieles työtä,
koska pitää selvittää, et miks en voi käydä kurssia loppuun asti.. ja oon kuitenkin nostanu opintotuet ja laina osuuden tältä kuulta.
sairasloma kyl auttaa mua saamaan paremmin toimeentulotuenkin ens kuulle, ainakin luulisin, koska en vois edes ottaa vastaan töitä jos saisin...
enpä ole saanut...





oon työttömänä työnhakijana + oon hakenu yhtee paikkaan töitä, mut eivät vastanneet koskaan siihen mitään (ei edes että, kiitos työhakemuksestasi )
vähän huono kuva siis jäi tuosta paikasta, vaikka työnkuva oli mielenkiintoinen.
miusta olis iha hyvä, jos vastaisivat edes että "olemme pahoillamme, mutta et tullut valituksi" tmv. ainakin jäis semmoi fiilis, että ne edes olis lukenu työhakemuksen
no oon sairaslomalla nyt, joten enpähän olis voinu työtä ottaa vastaankaan...

Sain panacodeja kipuun, ne tosin väsyttää sikana :p
ja sit ku en voi oikeen paljon lähteä mihinkään liikkumaan (lue: en ollenkaan)
niin on tosi veltto ja plääh olo koko ajan.
tänäänkin oon nukkunu tosi paljon, ku ei jaksa muuta oikein tehdäkkään...

Vois tosin raamattua lukea tmv. jos sais aikaseks, ku tuntuu et vaan olo on niin veltto ettei jaksa keskittyä mihinkää... plus tietty oloa lisää se, että oon vaan koneella (no emmä tiiä mitä muuta tekis. ku joko mä voin nukkua tai olla koneella, ku ei jaksa muuta)

ja jos tätä jatkuu 3vkoa niin oo puolikuollut sen jälkeen :oo
pakko yrittää saada jotain rytmiä tähänkin aikaan, vaikka se olis vaikeeta. :p

tosiaan toimeentulohakemusta oon tehny, ja liitteitä kasattiin eilen äitin kanssa jotain 9 kappaletta. äiti käy tulostelee ne et voin viedä ne sossuun...
sit vielä kai pari liitettä pitäis hommata. huh. on vaikeeta tuo toimeentulotuen hakeminen. tai no monimutkaista.... ja aikaa vievää.

väsyttää...

Lääkäri sanoi että voi mennä puoli vuotta et toipuu tästä selkäkivusta,
hmm... vajaan 2kk päästä pitäis olla venäjällä.. tietenkään en voi lähteä jos tää prosessi on kesken... pitää vaan jaksaa rukoilla, jos tää on "koetus" niin rukoilen ja katson miten menee jne, mut voihan tää olla semmoi konkreettinen estekkin että tiedän ettei mun paikka ole lähteä sinne venäjälle :)
pitää vaan jaksaa olla kärsivällinen ja luottaa siihen et Jumala kyl tietää paremmin...

huomenna ajattelin soittaa, ja kysyä et vois ottaa röntgen kuvat ja vähän enemmän tutkia et mikä mussa on vialla...
niin ja sain kans fysioterapiaan lähetteen.. 10 kertaa vois siellä käydä, katsoo käynkö sen koko määrän, riippuu tosi paljon, et saanko miten toimeentulotukea ja mistä järjestyy tosiaan rahat niihin hoitoihin.. eivät kuitenkaan ole mitään älyhalpoja...... 26-56 e / kerta oli jossain sivuilla semmoi arvio..
jos oli 56e x 10...... 560 e ei oo pikkuraha. kalliimpi olis ku se mun lentolippu vladivostokkiin :DD

Nyt vaan odottamaan ja jatkamaan rukoilua...
katsotaan mitä tapahtuupi...

Karjala takaisin!

Terveisiä kauniista karjalasta.
Olin Karjalassa, Aunuksessa, 17.7-20.7 Lastenleirillä ohjaajana
ja tulkkailujakin pääsin tekemään hieman :)

offtopic
Ala-asteella piti pitää jostain aiheesta mielenosoitus,
ja tehdä kyltit ja kaikki ja sitten pitää se välitunnilla,
meidän ryhmällä oli aiheena Karjala takaisin
ja toisella ryhmällä taisi olla joku "oikeutta elefanteille"
tai jotain vastaavaa eläinoikeusjuttuja :D

Karjalasta muuten osa on Venäjän karjalaa ja osa sitä vanhaa Suomen Karjalaa
jos oikein ymmärsin meidän leirin tulkeilta. Claudia ja Valentina olivat leirillä tulkkeinamme. He ovat kotoisin Karjalasta. Claudialla on värikäs elämänkokemus, siitä kuinka menetti Isän kun oli kaksivuotias, ja koko kylässä ei ollut isejä ollenkaan.

Kun puhutaan Isättömyydestä, ja siitä, kuinka Jumalaa on vaikea verrata isään, kun ei ole kokenut oikeanlaista isänrakkautta, niin minkälaista on mahtanut olla, kun koko kylä on tottunut siihen, että ei ole isiä ollenkaan. se oli aivan normaalia, että ei ole isää. Miten voisi silloin edes tietää, mitä isänrakkaus voisi olla?

niin siis yleensä aina ajatellaan, että Karjala kuuluisi Suomelle, mutta osa alueesta on ihan sitä Venäjän karjalaakin, josta itse en ole ainakaan kuullut puhuttavan paljon. Eli ei se koko Karjala Suomen omistuksessa edes ole ollut.

Puhuttiin matkalla siitä, että olisiko Suomella edes varaa kunnostaa Karjalan esim. tieyhteyksiä ja muutenkin infrasfruktuuria, kun on niin paljon kilometrejä kunnostettavana. Siis teoriassa näin pohdimme, jos Karjala kuuluisikin nyt Suomelle.

Itselle ainakin heräsi mieleen se ajatus, että Suomella ei ehkä olisi varaa, mutta tulisi kuitenkin painostusta/painetta siitä, että pitäisi löytyä varoja kunnostukseen, sillä siellä ei varmaan tämä teiden taso ja rakennusten kunto täyttäisi Suomen standardeja. Suomen slummeiksikin ne olisivat liian huonossa kunnossa.

Voisi tulla karjalasta enemmän kuluja kuin hyötyjä, ja jos kerran se on jo kauan kuulunut Venäjälle,miksi suotta rajaa siirtämään Suomelle. Palvelisiko se edes kansaakaan enää, kun on jo totuttu kauan siihen, että ollaan Venäjän alla, ja alueet kuuluvat Venäjälle?
nojaa, en tiedä onko tämä "karjala takaisin" aate enää kovinkaan voimassa. en ole seurannut/ tai jos olen seurannut, en ole huomannut että asia pinnalla olisi.

kerron lisää leiristä, jossa olin ohjaajana ja tulkkaustakin tein, myöhemmi. nyt en jaksa kirjottaa :)

1. Tess. 5:17 Rukoilkaa lakkaamatta.

Jes, opintotuki tuli, ja lainakin nyt ilmeisesti tulee ens viikolla
vuokra on maksettuna, ja tänään tuli soitto, että viisumi tulee maanantaina.





Lastenleiri loppui eilen. oli rankkaa, mutta palkitsevaa.
Jotenkin tajusi, miten tärkeää hengelliset leirit ovat lapsille ja nuorille.
Ite muistan ainakin, miten paljon sai eväitä elämään , kun itse olin leireillä pienempänä. Se siemen mikä kylvettiin joskus aikoinaan, on saanut kasvaa ja oon siitä tosi kiitollinen.

Vaikken ole ehkä ensisijaisesti lapsityöntekijä, tai että lapsien kanssa olisin tekemisissä, niin jotenkin tämäkin leiri toi kyyneleet silmiin, ja toi semmosen tunnelatauksen....
Tuli aito välittäminen monia pieniä kohtaan, ja mä uskon et senkin antoi Jumala mulle.
että voi rakastaa ja olla lapsille esikuvana ja vaikka sitten omalla esimerkillään olla auttamassa ja neuvomassa eteenpäin uskon tiellä..

Kol. 4:2

Rukoilkaa hellittämättä, valvokaa rukoillen ja kiittäen

Tänään rukoilin kolmisen tuntia. Tunsin... että tarvitsen sitä. ja tarvitsen vielä enemmänkin. sain monia asioita sydämelle, joita Henki halusi rukoiltavan.
Se, että kuljetaan rukoillen, ja oikeasti pyritään ettimään Jumalan mielenmukaista tietä, on tosi tärkeetä. Itkin myös. ja paljon...

Sain rukouksessa uuden kappaleen, joka koskettaa mua itteäni ainakin syvästi.
sanotukset ei ehkä ole sieltä häpi häpi joy joy - päästä, mutta ei tää mikään toivoton kappale ole. Ehkä enemmänkin herättävä. toivottavasti.

Vielä kun on toivoa

Jeesus
Näät tän kylmyyden
pahuuden,
eessäsi

Kansasi
kulkee pimeyteen
ei tiedä ees
sitä itsekkään

Missä on rukoilevat lapsesi?
Missä on avunhuutonsa?
Missä on rukoilevat lapsesi?
Missä on avunhuutonsa?

Jeesus
Anna meille anteeksi
opeta
meidät välittämään

Rakkautes
anna ensin minulle
jotta voin
toista rakastaa

Missä on lähimmäisenrakkaus?
Missä on epäitsekkyys?
Missä on lähimmäisenrakkaus?
Missä on epäitsekkyys?

Pyydän vain
ota meidät käyttöösi
vielä kun
on toivoa

osittain biisin ajatusta on innoittanut
Marko selkomaan Kirja Pyhän kosketus
(en nyt löydä omaa kirjaani mistään)
mutta muistaakseni sivulla 114 puhutaan
oman seurakunnan arvostamisesta
ja siitä, että siiitä tulisi kiittää, eikä arvostella jne.

ehkä ei ihan suoraan liity mun laulun sanoihin,
mutta kuitenkin se, että keskityttäis siihen mikä on olennaista
oikeesti.
Siihen, et tää maailma tarvii rukousta. ja avunhuutoja.
eikä keskinäistä riitelyä ja rakkaudettomuutta ja tuomitsemista.

1. Piet. 3:8

Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja

Antaa ja saada.

Joskus on tosi vaikeeta myöntää, et tarvii apua.

siis en tarkota edes missään äärimmäisissä hätätilanteissa,
vaan yleensä semmosissa tilanteissa, jossa tietää ettei itte pärjäis.
Vaikeinta voi olla myös sit myöntää Jumalalle, et tarvii Hänen apuaan...

sitä niin helpommin vaan yrittää ite päristellä "kyllä mä pärjään iha ite!"
sitten sitä tajuaa, että eikai muu auta, ku sormet ristiin, ja nöyrtyä.
sen jälkeen huomaa oman tyhmyytensä, ja lupaa taas Jumalalle
"ens kerralla pyydän heti sulta apua enkä yritä ite!"

.. paitsi että tuokaan kerta ei ollut viimeinen, eikä ensimmäinen.

mikä siinä on niin vaikee nöyrtyä?
miksi aina haluaa ITE olla tilanteen herra?

olisko ollu vuos sitten ekaa kertaa elämässä pyysin kaverilta lainaan rahaa,
kun oikeesti sitä tarvitsin. lainan pyytäminen ei ollu helppoa, koska piti myöntää,
että ei pärjää yksin.
Jos joku ystävä pyytäisi minulta lainaa, ja mulla olis mahdollisuus lainata,
niin toki auttaisin, eikä se tuntuisi että asia olisi mitenkään noloa tmv.
kuitenkin kun itse on pyytämässä, se tuntuu vaan jotenkin alentavalta.

Jumala kuitenkin on järkänny asiat niin, että täällä maailmassa voidaan olla toinen toistamme varten. joskus toinen on avuntarpeessa ja voi itse olla auttamassa, sitten joskus taas itse on se, joka tarvitsee ystävää...

Luuk. 6:38
Antakaa, niin teille annetaan....

Jes 58
6 Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet,
7 murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.

että on ihan raamatullistakin olla joskus toisten autettavana,
mutta myös olla itse avuksi toisille. :)
Jos itse nöyrryn ja annan toisten auttaa, osaan myös itse ymmärtää auttaa myöhemmin muita, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa..

myös jos itse annan omastani ja autan toista, voin luottaa siihen,
että joskus myös voin saada apua kun tarvitsen.

Kuitenkaan avunanto ei pitäisi perustua vastalahjan toivomiseen,
vaan pyytää Jumalalta rakkautta tehdä se vain auttamisen ilosta,
siitä, että haluaa osoittaa välittämistään ystävälleen,
ei siksi, että olisi itse siitä saava jotain.

Tänään itse vain tajusin,
kun opintolainat ei oo tullu maksuun, vaikka 1.7 olis pitäny olla,
ja vajaan kahden viikon päästä pitäis lunastaa viisumi,
ja maanantaina pitäis viimeistään maksaa vuokra...
ja entä jos opintotukikaan ei tule?
asioita, joihin en voi vaikuttaa, joten se pisti miettimään
ja ennenkaikkea rukoilemaan :)
nyt kun oikeesti rukoili ja jätti Jumalalle em. asian ´+ ylipäätään taas koko elämän... niin on rauhallinen olo ja luottamus et Hän voi asiat järkätä.

Thanks God :) <3