Jumittaa...

Jos vaan on kotona.
Ei pääse käymään missään. (no ok. kaupassa kävin)
on yksin.
ja ei oo oikein mitään tekemistä.

päätyy koneelle
nettiin.
faceen
hengaa siellä

(tänään olin 8h netissä)

turtuu
tulee paha olo
fyysisesti ja henkisesti
ei vaan jaksa
väsyttää
+ kipulääkkeet väsyttää
(tänään en oo ottanu yhtään, joten väsyttää näköjään muutenkin)


pahan olon kierre jatkuu
ku on paha olla, tekee mieli syödä (minulla ainakin)
tai sit vaan turruttaa jollain muulla

Nyt oon ollu kotona ja öllöttäny kohta... lauantaista.
mikä päivä tänään on? hmm.. tiistai...
3 päivää
ja tuntuu ikuisuudelta.

En oo jaksanu paljon rukoilla.
vaika periaatteessahan ja teoriassa tää olis hyvää aikaa antaa Jumalalle
kun joutuu olee kotona eikä pääse kaikkialle.
silti vaan tuhlaan sitä kaikkeen muuhun.

ja on TOSI PAHA olla.
jotenkin, vaik ei oo mikään End of the world / life juttu,
niin silti on vaan niin väsynyt olo.

Jos tää kipu juttu kestää niin kauan, etä en pääse Venäjälle, niin se ei oo mun juttu- voi ajaella loogisesti ja näin

mut ei ees se oo tällä hekellä suurimpana ongelmana.
vaan jotenkin.. emmä tiä.
Huomaa vaan et....
ku on vaan kotona, eikä jaksa lähtee mihkää kivun takia..
niin .. alkaa masentaa...

itkettää..
ITSESÄÄÄLI!!!

:pp

Tarviin vaan Jumalaa...
en mä milllään muulla voi tyydyttää sitä kaipuuta.
paha olo kaikesta turhasta. ja semmosesta korvikkeesta,
mikä ei koskaan anna sitä onnea ja rakkautta, Mikä tulee Jumalalta...

mut entä jos vaan on väsyny, eikä jaksa rukoilla?
aiku joku rukoilis mun puolesta. patistais mua rukoilemaan. :(

Tänään ei ollu hyvä päivä,
mut tiedän silti et Jeesus on mun kanssa :I